Eduskunta kokoontui perjantaina ylimääräiseen täysistuntoon käsittelemään Britannian EU-eroa. Yhdessä hallituspuolueessa puuhataan kansanäänestystä myös Suomen EU-äänestyksestä, mutta pääministerin ilmoituksen antanut Juha Sipilä (kesk.) paalutti, että sitä ei tule.
– Brysselin on pystyttävä parempaan, samoin Suomen. Suomi ei kuitenkaan järjestä kansanäänestystä EU-erosta. Meidän paikkamme on selvä. Ei valiteta, vaan vaikutetaan.
Sipilän mukaan kansalaiset eri puolilla Eurooppaa ovat olleet pettyneitä unionin kykyyn vastata ongelmiin. Myös poliittinen kulttuuri kaipaa ravistelua. Liian usein ongelman syyllinen haetaan kauempaa Brysselistä, vaikka kyse on itse aiheuttamasta ongelmasta, hän sanoi.
Eroa vaatinut puoli vetosi kansallistunteeseen, itsenäisyyteen ja imperiumiin, jonka he saisivat takaisin EU-eron myötä, Sipilä luonnehti.
– Tältä osin maailma on peruuttamattomasti muuttunut. Globalisaatio ja keskinäisriippuvuus kytkevät meidät toisiimme ennen näkemättömällä tavalla ja tätä kelloa ei voi kääntää takaisin päin. Eurooppa, ja Suomi sen mukana, on osa maailmanlaajuista taloudellista kilpailua. Kun vastapuolella on Kiinan ja Intian kaltaiset jätit, on selvää että Euroopan pitää toimia yhtenäisesti. Euroopan hyytävä historia on varoittava esimerkki kansallistunteeseen vetoamisesta.
Sipilä kehotti miettimään, miten Euroopan unionista puhutaan.
– EU:ssa on paljon korjattavaa, mutta turhasta ei saa arvostella. EU-slangi on hankalasti ymmärrettävää. Meidän pitää ottaa opiksi ja ottaa kritiikki nöyränä vastaan ja parantaa toimintaa. Mikäli ihmisellä on epäoikeudenmukaisuuden kokemus, sitä ei voi vähätellä.
EU tarttuu välillä lillukanvarsiin ja säätelee asioita liian pikkutarkasti, Sipilä sanoi.
Hänen mukaansa Euroopan unionin on oltava suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa.
– Koen, että tällaisessa saranakohdassa piilee myös aina mahdollisuus parantaa omaa toimintaa. Niin nytkin.