Hallitus kertoi sote-uudistuksen lakiesityksistä keskiviikkona. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy maakunnille vuonna 2019, mutta niille tulee vain rajattu itsehallinto. Asiakkaan valinnanvapautta valmistellaan neljällä eri keinolla.
Opposition mielestä hallituksen linjaukset herättivät enemmän kysymyksiä kuin antoivat vastauksia.
– Hallitus pitää härkäpäisesti kiinni luomastaan sekavasta mallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa. Julkisten palveluiden yhtiöittämiseen ja laajaan valinnanvapauteen perustuva malli on moneen kertaan osoitettu asiantuntijoiden toimesta kalliiksi ja ongelmalliseksi, sanoi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.
Hänen mukaansa hallitus ei vieläkään pysty esittämään kunnollista selvitystä siitä, miten valinnanvapaus toteutetaan ja rahoitetaan.
– Näin merkittävässä muutoksessa ei voida pitää kansalaisia pimennossa.
Asiamaksuihin roima nousupaine
Valinnanvapausmallissa pääkeinot ovat laajasti perustason palveluja tarjoava sosiaali- ja terveyskeskus, suppeamman palveluvalikoiman omatiimi tai sote-asema, palveluseteli ja henkilökohtainen budjetointi.
Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollossa kustannusten kasvun hillintä kolmella miljardilla eurolla sekä tukea ihmisten omaa vastuunottoa hyvinvoinnistaan ja terveydestään.
Aino-Kaisa Pekosen mielestä hallitus ei pysty osoittamaan miten kolmen miljardin säästöt tulevat vaikuttamaan sote-palveluihin. Hänestä on todennäköistä, että asiakasmaksut tulevat nousemaan roimasti.
– Tämän uudistuksen tulevat tavalliset ihmiset maksamaan terveyskeskusmaksuina.
Sotesta tuli bisnes-uudistus
Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli palveluiden saatavuuden parantaminen ja palvelujärjestelmän yksinkertaistaminen. Pekosen mukaan nyt näyttää kuitenkin siltä, että uudistuksen myötä synnytetään entistä sekavampi palvelujärjestelmä.
– Hallitus sanoo, että sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tietojärjestelmien integraatio on tavoite, mutta miten se hallituksen sekavassa mallissa toteutuu, jää arvoitukseksi.
– Ihmisten palveluja turvaavasta sote-uudistuksesta on tullut bisnes-uudistus.
SDP:n kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen sanoi, ettei hallitus ei ole vieläkään kertonut, mitä lisäarvoa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin saadaan julkisten palveluiden yhtiöittämisellä.
Hän ei voi välttyä ajatukselta, että sote-uudistuksen keskiöön on nostettu yritystoiminnan edistäminen.
Vihreiden kansanedustaja Touko Aalto ei usko kolmen miljardin säästöihin.
– Tähän tavoitteeseen ei ole uskonut oikeastaan kukaan ja koiranleuat ovat pikemminkin puhuneet kolmen miljardin lisäkustannuksista valinnanvapausmallin vuoksi.
”Itsehallinto: karsi tai itke ja karsi”
Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.
Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit.
Maakuntien itsehallinto jää kuitenkin rajalliseksi. Niille ei tule omaa verotusoikeutta ja niiden tehtäväkenttä jää melko rajatuksi, koska maakunnille ei anneta yleistä toimivaltaa.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen pitää typeränä, että hallitus aikoo estää maakuntia ottamasta hoidettavakseen haluamiaan tehtäviä kuten esimerkiksi toisen asteen koulutusta.
– Jos maakunnan alueen kaikki kunnat haluavat antaa jonkin tehtävän maakunnan hoidettavaksi, sen pitäisi olla mahdollista. Maakunnille pitäisi mahdollistaa myös erilaisuus, hän sanoo.
Jatkossa maakuntien ja niiden järjestämien palveluiden rahoitus tulee valtiolta. Hallitus suunnittelee maakuntien rahoitusmalliin rahoitusleikkuria, jonka avulla aiotaan hakea säästöjä, mutta samaan aikaan se kuitenkin suunnittelee soteen kustannuksia paisuttavaa laajan valinnanvapauden mallia.
Sarkkisen mukaan tämä voi johtaa siihen, että maakunnat joutuvat riittämättömän rahoituksen takia karsimaan sote-palveluita tai korottamaan asiakasmaksuja.
– Maakuntien tosiasiallinen liikkumavara on kyseenalainen, koska niillä ei ole verotusoikeutta eikä valtion riittämätön rahoitus juuri jätä liikkumavaraa palveluiden järjestämisessä. Itsehallinnon sisällöksi näyttää jäävän se, että maakunnat saavat valita, karsivatko ne palveluita vai itkevätkö ja karsivat.
Sote-uudistuksen keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Lakiluonnokset eivät ole vieläkään täysin valmiita, vaan hallituksen esityksen luonnosta viimeistellään vielä kesän aikana. Lausuntokierrokselle ne lähetetään vasta elokuussa.