Palkansaajien ostovoima kasvaa tänä vuonna nopeimmin kuuteen vuoteen. Ensi vuonna se jo supistuu, vaikka kilpailukykysopimukseen liitetyt veronkevennykset tulevat voimaan. Tiedot ilmenevät Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (Tukuseto) keskiviikkona julkaisemasta raportista.
Ostovoimaa tukee tänä vuonna maltillinen inflaatio ja veroasteen aleneminen. Ensi vuonna ostovoima supistuu hieman inflaation nopeutuessa. Supistuminen jatkuu myös vuonna 2018. Inflaation kiihtymisen lisäksi silloin kiristyy myös veroaste, joka on seurausta vakuutetun sotumaksujen noususta. Se taas on kiky-sopimuksessa päätetty asia.
SAK:n pääekonomisti Olli Koski korostaa veronkevennysten merkitystä yksityisen kulutuksen turvaamisessa.
– Kotimaista kysyntää ei pidä vaarantaa epävarmassa tilanteessa. Palkansaajien maksujen kiristyminen pitää kompensoida mahdollisimman pitkälle muussa palkkaverotuksessa, joten hallituksen olisi syytä käyttää verotuksen liikkumatilaa vain työn verotuksen keventämiseen. Se elvyttäisi taloutta samalla kun kilpailukykysopimus karsii yritysten työvoimakuluja.
Kilpailukyky paranee
Tukuseton mukaan Suomen hintakilpailukyky paranee. Nimelliset yksikkötyökustannukset nousivat vuonna 2015 Suomessa hieman vähemmän kuin euroalueella keskimäärin ja Euroopan komission ennusteen mukaan tämän kehityksen ennakoidaan jatkuvan lyhyellä aikavälillä.
Kilpailukykysopimuksen myötä yritysten työvoimakustannukset alenevat selvästi vuonna 2017, mikä osaltaan tukee kansantalouden kilpailukykyä ja viennin elpymistä.
STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio tulkitsee vuosien palkkamaltin alkavan nyt näkyä.
– Suomen kustannuskilpailukyky verrattuna muihin euromaihin ja etenkin Saksaan on hiljalleen parantumassa viime vuosien palkkamaltin ansiosta.
Kesäkuussa solmitun kilpailukykysopimuksen myötä kustannuskilpailukyky paranee entisestään, koska muissa maissa sopimuskorotukset ovat selkeästi Suomea korkeammat.
Yksityiset investoinnit kasvussa
SAK:n Kosken mukaan talouden kokonaiskuva on vähitellen kääntymässä myönteisempään suuntaan. Kulutuksen rinnalle kasvun lähteeksi ovat nousemassa yksityiset investoinnit.
– Talouden kasvu on tällä hetkellä kotimaisen kulutuksen ja yksityisten investointien varassa. Investointien voimakas kasvu on aika hyvä merkki Suomen talouden tulevaisuutta ajatellen, koska se kertoo luottamuksesta.
Investointeja vetävät ylös rakennusalan lisäksi teollisuuden suuret hankkeet, joista näkyvin on Äänekosken biotuotetehdas. Asuntoinvestointien edistäminen harkituilla liikenneväylähankkeilla on ollut edellisiltä hallituksilta onnistunutta talouspolitiikkaa.
– Talouskasvun palapelistä puuttuukin enää yksi tärkeä palikka eli vienti. Se kehittyy tänäkin vuonna aneemisesti. Piristymistä on odotettavissa vasta ensi vuodesta alkaen, kun työmarkkinoiden kilpailukykysopimus alkaa vaikuttaa toimintaympäristöön, SAK:n Koski sanoo.
Työttömyys ei taitu
STTK:n Aarnio huomauttaa työttömyyden pysyvän kuitenkin yhä korkeana lähivuosina. Siksi hallitukselta kaivataan kesän budjettiriihessä kohdennettuja panostuksia osaamiseen kehittämiseen ja elinkeinorakenteen uudistamiseen.
Pitkäaikaistyöttömyyttä ei voida vähentää, ellei hallitus ole valmis lisäämään tuntuvasti työllisyysmäärärahoja ja harjoittamaan työllisyyttä tukevaa talouspolitiikkaa. Tämä voi lyhyellä aikavälillä lisätä valtiontalouden menoja, mutta tuo säästöjä tulevaisuudessa, Aarnio sanoo.
– Esimerkiksi työnvälitykseen voitaisiin palkata lisää henkilöitä hoitamaan vaikeaa työttömyystilannetta. On myös parannettava sähköisiä palveluja ja kehitettävä yhteistyötä yksityisten työnvälittäjien kanssa, hän esittää.