Työoikeuden professori Jaana Paanetoja Lapin yliopistosta sanoo, että työsopimus on sopimus, joka sitoo molempia osapuolia.
Se, voiko kilpailukykysopimuksen mukaiset määräykset työehtosopimuksessa vaikuttaa työntekijän työsopimukseen, riippuu siitä, millä tavalla työehdoista on sovittu.
– Jos jonkun yksittäisen työntekijän työsopimuksessa on sovittu, että hänen työaikansa on X määrä, niin ei sitä voida työehtosopimuksella huonontaa. Parantaa voidaan, Paanetoja sanoo.
Mutta jos työsopimuksessa todetaan, että työaika määrittyy työehtosopimuksen mukaan, tilanne on toinen eli työntekijän työaikaa voidaan pidentää siten kuin kikysovellus alan työehtosopimuksessa sovitaan.
Kollektiivisopimuksella eli työehtosopimuksella ei siis voida huonontaa yksityiskohtaisesti määriteltyä työsopimusta.
– Tämmöiseen ei ole annettu mahdollisuutta missään laissa, Paanetoja sanoo. Hän ihmettelee, unohtiko poliittinen ylätaso tämän tosiasian vai eikö asiaa oltu loppuun asti mietitty.
– Voi olla, että se, mikä on sovittu, on merkityksetöntä. Onko tämä otettu huomioon? Siinä kysymys, jonka voisi esittää hallitukselle, Paanetoja sanoo.
Kiky johtaa oikeudenkäynteihin
Asian nosti julkisuuteen tiistaina oikeustieteen tohtori Kalevi Hölttä kirjoituksellaan, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa.
”Työntekijän työsuhteen ehdot ovat yksilön oikeuksia, joihin ei voida kajota ilman hänen suostumustaan”, Hölttä kirjoitti.
Hän muistuttaa, että tämän oikeuden työntekijälle takaa perustuslain 15. pykälän omaisuuden suoja, joka koskee myös sopimuksilla saavutettuja etuja.
Professori Paanetoja vahvistaa tulkinnan.
– Mielestäni tämä on oikeudellisesti iso kysymys, koska työsopimus on ihan samalla tavalla kuin mikä tahansa sopimus, jonka teemme – asunnon ostaminen tai auton myyminen – ja sopimus sitoo sellaisena kuin se on solmittu. Ei kukaan kolmas osapuoli yläpuolelta tai sivusta voi tulla sanomaan, että me ollaan muutettu tämä teidän sopimus tällä tavoin. Paremmaksi se voidaan muuttaa ulkopuolelta, mutta ei huonommaksi. Eli tässä on sopimusautonomia, hän sanoo.
Höltän mielestä kilpailukykysopimuksen toimeenpano johtaa laittomiin toimiin yrityksissä. Hän uskoo että se johtaa myös moniin oikeudenkäynteihin.
Ajaako ammattiliitto riita-asiaa?
SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto toteaa saman kuin Paanetoja. Yksittäisen työntekijän kohdalla kikytessin soveltaminen riippuu siitä, miten työsopimus on tehty.
– Jos työsopimuksessa on kaikilta osin viitattu työehtosopimukseen, niin se antaa valtuudet kikytekstille. Mutta mitä yksilöidymmin työsopimuksessa asiat on määritelty, sitä vaikeampaa sitä on muuttaa ulkopuolelta. Ja jos alalla ei ole mitään työehtosopimuksia, niin siellä ei myöskään voi työaikoja pidentää.
Jos työntekijä kääntyy ammattiliittonsa lakimiehen puoleen, niin lähteekö liitto ajamaan?
Lehdon mielestä liiton pitää lähteä puolustamaan jäsentään.
– Itse lähden siitä, että ammattiliitot puolustavat jäsentensä etuja eikä organisaatiota. Minun mielestäni ei voi toimia niin että vedotaan siihen, mitä liitto on neuvotellut kikyn sovelluksena, Lehto sanoo.
Toisaalta hän sanoo kyllä ymmärtävänsä senkin, jos kieltäydytään.
– Koska onhan se vähän kummallista, että ensin pannaan nimet papereihin ja sitten ruvetaan sitä riitauttamaan.
Tosin tämäkään ei Lehdon mukaan ole tavatonta. Hän tietää työtuomioistuintapauksia, joissa liitto on itse riitauttanut omia työehtosopimuksiaan. Kyse on kylläkin yleensä silloin ollut tilanteesta, jossa maailma ympärillä on muuttunut ja sitä kautta sopimuksen tulkintakin on muuttunut.
Lehto tuo asiaan vielä yhden näkökulman:
– Vaikka tämmöinen kikysopimus onkin tehty, niin eiväthän ammattiliitot ole antaneet lupausta, että ne eivät riitauttaisi nimenomaan tämän XX:n tapausta, hän sanoo.
Lehto ei osaa sanoa, miten paljon SAK-laisten ammattiliittojen jäsenillä on sellaisia työsopimuksia, joiden kohdalla kikysopimuksen toimeenpano rikkoo yksilön oikeuksia. Soittokierros muutamiin ammattiliittoihin kertoo, että niitä on paljon, joissakin liitoissa jopa valtaosin.