Vasemmistoliittolaisten Brexit-kommenteissa painottui Euroopan unionin oman politiikan vaikutus brittien epäluottamukseen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson sanoi Iso-Britannian äänestystuloksen todistavan, että EU:n on vaihdettava suuntaa.
– Tämä on käänteentekevä päivä Euroopalle ja eurooppalaiselle yhteistyölle. Seuraukset niin Iso-Britannialle kuin EU:lle ovat vaikeasti ennakoitavissa. EU:n oikeistoliberaaleille ja koko eurooppalaiselle yhteistyölle tämä on valtava arvovaltatappio, Iso-Britannialle tämä tarkoittaa taloudellisia vaikeuksia, vaikeita neuvotteluja, uutta hallitusta ja epävarmuutta.
Anderssonin mukaan EU ei ole pystynyt lunastamaan annettuja lupauksia kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Vapaata liikkuvuutta on edistetty ilman, että on kiinnitetty huomiota työehtojen noudattamiseen tai palkkakilpailuun ja -dumppaukseen.
Sosiaalinen ulottuvuus vain juhlapuheissa
Lähes kaikissa maissa harjoitettu leikkauspolitiikka on iskenyt erityisen kovaa julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan.
– EU:n jäsenmaat leikkaavat kilpaa niin julkisia menoja kuin palkkoja “kilpailukyvyn” parantamiseksi, samalla kun veroparatiisitalous jatkaa rehottamistaan. EU:n “sosiaalinen ulottuvuus” on käsite, joka on ollut olemassa vain juhlapuheissa, mutta ei ole näkynyt kansalaisten arjessa, Andersson kommentoi.
Hänen mukaansa eurooppalaisista päättäjistä riippuu, onko Brexit nykyisenmuotoisen EU:n ja eurooppalaisen yhteistyön lopun alku vai sen uudistumisprosessin alkamispiste.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen oli pettynyt brittien päätökseen, sillä Brexit-leirin kampanjointia leimasi erityisesti maahanmuuttovastaisuus ja nationalismi.
Hän kommentoi kansanäänestystä Facebookissa kirjoittamalla, ettei ongelma ole eurooppalainen yhteistyö ja sen mahdollistavat rakenteet, vaan yhteistyön sisältö, eli unionin puitteissa harjoitettava oikeistolainen politiikka.
Pelko kääntää ihmisryhmät toisiaan vastaan
Vasemmistonuoret piti huolestuttavana Brexitin ilmentämää eurooppalaisen politiikan kehitystä. Euroopan unionin uusliberalistinen politiikka ja epädemokraattinen rakenne ovat johtaneet kestämättömään tilanteeseen, jossa työttömyys ja köyhyys lisääntyvät sekä tulo- ja hyvinvointierot ihmisten välillä kasvavat.
Työllisyyden voimakas rakennemuutos ja siitä seurauksena lisääntynyt työttömyys erityisesti perinteisessä tehdastyössä on johtanut tilanteeseen, jossa ihmiset joutuvat pelkäämään työnsä ja toimeentulonsa puolesta.
– Tämä pelko ja siitä nouseva poliittinen aktivismi ei valitettavasti ole kohdistunut sen aiheuttajaan eli kapitalistiseen talouskuripolitiikkaan, vaan hakenut pontta nationalistisesta ja rasistisesta ajatusmaailmasta saaden ihmisryhmät kääntymään toisiaan vastaan. Monet työttömyydestä kärsivät syyttävät tilanteestaan maahanmuuttajia, vaikka todellisuudessa esimerkiksi Britanniassa maahanmuutto on päin vastoin vaikuttanut maan talouteen positiivisesti, totesi Vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi.
Hän jatkoi, että vasemmiston on oltava aloitteellinen EU-kritiikin määrittelyssä ja politisoinnissa Britannian kansanäänestyksen tulos kertoo tarpeesta tehdä EU:sta entistä demokraattisempi ja oikeudenmukaisempi. Tähän tarpeeseen on vastattava heti, eikä antaa nousevalle äärioikeistolle ympäri Eurooppaa tilaa johdattaa muita maita ulos unionista Britannian jäljissä.
Vasemmistonuoret muistuttaa, että tiukka talouskuripolitiikka lisää tulo- ja hyvinvointieroja ihmisten välillä. Eriarvoistumisen voimistuminen on suurin uhka koko Euroopalla ja sen turvallisuudelle.
Kallis lasku palkansaajille
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi, että Britannian erolla Euroopan unionista on vaikutuksensa myös suomalaisille palkansaajalle. Euroopan ja Suomen haparoivalle talouskasvun heräämiselle kansanäänestyksen tulos on myrkkyä.
Suomen kansantalouteen Britannian ero EU:stä välittyy Sundin mukaan pääosin koko unionin kattavien negatiivisten talousvaikutusten kautta ja toisaalta suoraan Suomen ja Englannin kaupan kautta.
– Euroopan taloudessa on edessä pysähtyneisyyden aika. Epävarmuudella on hinta.
– Lähivuosina talouskasvu jää Suomessakin brexitin vuoksi alhaisemmaksi kuin jos britit olisivat kannattaneet unionissa pysymistä. Lukuna se tarkoittaa noin prosentin vajaaksi jäävää talouskasvua. Se puolestaan merkitsee noin 15 000 työpaikan menetystä lähivuosina ja työllisyys on jo nyt alhaisella tasolla.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi, että EU:n talouskriisin hoito ei ole ollut onnistunutta ja ihmiset ovat pettyneitä unionin kykyyn parantaa arkipäivää ja lisätä hyvinvointia.
– Aikamme suuret kysymykset edellyttävät yhteistyötä. EU:n on nyt pakko uudistua, jos se aikoo säilyä. Joka alan yhä syvenevän integraation idea on hylätty. Tilalle tarvitaan demokraattisesti legitiimimpi integraation malli, jossa yhteistyötä syvennetään siellä, missä se on perusteltua.
Suomalainen menettää 300 euroa
Akavan mukaan äänestystuloksesta seurannut epävakaus voi katkaista orastavat nousun merkit Euroopan taloudessa. Investointihalukkuus vähenee edelleen.
Pääomamarkkinoiden kasvanut epävakaus nostaa rahoituksen kustannuksia ja heikentää eurooppalaisten yritysten muutenkin heikkoa investointihalukkuutta. Investointitavaroiden kysynnän puute on nytkin keskeisiä ongelmia Suomen viennille.
– Ero ja vuosien neuvotteluista aiheutuva vuosien epävarmuus tietää heikentyviä näkymiä myös muualla Euroopassa mukaan lukien Suomessa. Hollannissa tehdyn selvityksen mukaan suomalaiset menettävät kukin noin 300 euroa vuodessa viennin heikentyessä entisestään, sanoo kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.