Kiinteistöalalle tehty kiky-sopimus on siivoojien mielestä täysin epäonnistunut.
PAMin Pääkaupunkiseudun siivoojien osasto 555:n puheenjohtaja, ISS Palvelujen pääluottamusmies ja PAMin valtuuston jäsen Katja Mechelin koki kikyilyn viimeiseksi pisaraksi. Se sai hänet tarttumaan kynään ja kirjaamaan kaiken, mitä viime vuosina siivoojien työehdoille on jo ennen kikyä tehty.
– Meillä työtahti on kiristynyt kaiken aikaa. Teemme urakkatöitä tuntipalkalla, mikä tarkoittaa käytännössä usein sitä, että siivooja tekee osan työstä omalla ajallaan, siis palkatta. Tullaan töihin vaikkapa puoli tuntia aiemmin, jotta ehditään siivota oma alue.
Lisää ongelmia
Mechelin arvelee, että kiky-sovellus aiheuttaa varsinkin pienille työpaikoille ongelmia.
– Sopimusteksti on hurja. Työntekijöiden kanssa pitäisi sopia työajasta, mutta meillä on paljon siivousfirmoja, joissa ei ole luottamusmiestä. Niissä eivät usein nykyisetkään työehtosopimukset usein toteudu. Työnantaja sanelee, ilman perälautoja.
Ammattiosaston vetäjänä Mechelin tuntee hyvin tilanteen pienillä työpaikoilla. Häneltä kysellään esimerkiksi, että onko kahdeksan euron tuntipalkka työehtosopimuksen mukainen. Niin alhaista tuntipalkkaa alan sopimus ei tunne.
ISS:llä on siivoojia pääkaupunkiseudulla noin 3 000 ja heillä pääluottamusmiehiä kaikkiaan kolme. Oman työnantajansa osalta Katja Mechelin uskookin, että jonkinmoinen paikallinen neuvottelutulos saadaan tarvittaessa aikaan.
Siivousfirmat menestyvät
– Miten hallitus kehtaa viedä meiltä? Yksikään siivousfirma ei ole tuottanut tappiota, mutta silti pienipalkkaiset työntekijät joutuvat osallistumaan talkoisiin. Kyllä kiky on viimeinen piste, Mechelin sanoo.
Vuonna 2010 PAM:n siivoojille tuli voimaan ansiokehitysohjelma ja uusi palkkausjärjestelmä. Ansiokehitysohjelma lupasi 16,5 prosentin nousun palkkoihin vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteeseen ei päästy, ja ohjelmaa on nyt jatkettu vuoteen 2017 saakka.
Palkkaongelmia
Ansiokehitysohjelma sinänsä on Mechelinkin mukaan hyvä asia. Mutta ei välttämättä vanhoille työntekijöille, joille ansiokehitys otetaan heidän kokemusvuosilisistään. Ansio kehittyy oikeasti siis vain uusilla työntekijöillä, vanhat maksavat ansiokehityksensä itse itselleen.
Harmia on aiheutunut myös uudesta palkkausjärjestelmästä, vaikka se kokonaisuutena onkin Mechelinin mukaan ihan ”fine”.
Arvostelu kohdistuu palkkaryhmiin, jotka määräytyvät osaamisen, vastuun ja olosuhteiden mukaan. Ongelmaksi Mechelinin mukaan muodostuu esimerkiksi olosuhteet, joissa niin sanottua eritelisää ei pystytä ottamaan huomioon. Se on pudottanut joidenkin siivoojien vuosiansiota.
Myös siirtymäajan korvaus hiertää. Aikaisemmin siivoojille maksettiin ajasta, jolloin siirryttiin kohteesta toiseen. Nyt siirtymäaika otetaan työajasta.
Lähes kaikki kakkosessa
Uuden palkkausjärjestelmän pisteytykset ja työnarvioinnit ovat käytännössä johtaneet siihen, että vaikka palkkauksessa tunnetaan 10 palkkaryhmää, niin lähes kaikki ovat palkkaluokka kakkosessa.
Esimerkkinä Mechelin mainitsee bussivarikon siivouksen, joka vanhojen siivoojien tessin mukaan oli palkkaryhmässä 5, mutta jota sitäkin nykyisin tehdään 2-palkkaluokan työnä, koska uuden palkkausjärjestelmän mukaan palkkaryhmät neuvotellaan firmakohtaisesti.
– Isot firmat käyttävät kakkosluokkaa toimistosiivouksessa eli kyse on kevyestä siivouksesta, jota bussisiivous ei todellakaan ole, Katja Mechelin kiteyttää.
Pienemmissä firmoissa työn pisteytykset ovat Mechelinin mukaan pääosin yksipuolista sopimista.
Osa-aikaisen työajanpidennys mahdoton
Kiinteistöalalle neuvoteltua kilpailukykysopimuksen sovellusta on arvosteltu voimakkaasti työajan 24 tunnin pidennyksestä.
Pidennykset on määrä sopia paikallisesti, mutta jos siinä ei onnistuta, perälautamalli 40-tuntista työaikaa tekeville leikkaa kolme pekkaspäivää ja 37,5-tuntista työaikaa tekevien viikkotyöaika pitenee 38 tuntiin, joka päivää kohti on 6 minuuttia. Toinen vaihtoehto tälle ryhmälle on tehdä 40-tuntista työaikaa yhdeksän viikkoa vuodessa.
Osa-aikaisten työntekijöiden työaikaa pidennetään suhteessa kokotyöaikaan. Jos osa-aikainen tekee esimerkiksi tasan puolet kokoaikaisen työajasta, lisäys on kolme minuuttia päivässä tai 15 minuuttia viikossa.
Paikallisissa sopimuksissa työajan pidennys voidaan toteuttaa myös esimerkiksi koulutuksena, työkyvyn ylläpitona tai virkistyspäivinä.
Sovellusneuvotteluita PAMin edustajana käynyt Jarkko Viitanen muistuttaa luottamusmieslukosta, mikä tarkoittaa, että ensisijaisesti neuvotellaan luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole, neuvotellaan työpaikan työntekijöiden kanssa.
Neuvottelut asiasta käynnistyvät työpaikoilla syksyllä. Työajan pidennykset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.
Työajan pidennyksestä on Viitasen mukaan odotettavissa melko erityisiä tilanteita.
– Jos esimerkiksi palkataan uusi työntekijä, sovitaanko hänelle suoraan kuusi minuuttia pidempi työaika ja kirjataanko se työsopimukseen? Entä jos palkataan osa-aikatyöntekijä, lisätäänkö työajan pidennys heti vai myöhemmin? Eteen saattaa tulla vielä ristiriitaisia tilanteita ja näistä tulkinnoista jouduttaneen vielä neuvottelemaan työnantajaliiton kanssa, Viitanen sanoo.
PAM:n sopimusalatoimikunta oli yksimielinen siitä, että neuvottelutulos olisi pitänyt hylätä.
PAMin hallitus ei tästä piitannut. Toimikunnan jäsen, ISS:n pääluottamusmies Markku Saarinen kertoo, että hylkäykselle oli kaksi keskeistä syytä. Toinen liittyi työajan pidentämiseen osa-aikatyötä tekevillä, joita kiinteistönhoitajista ja varsinkin siivoojista on suuri osa.
– Heille palkaton työajan lisääminen on aika mahdoton tehtävä, Saarinen sanoo.
Hän muistuttaa, että siivoustyötä tehdään pääsääntöisesti asiakkaalle, jonka kanssa siivousfirma on tehnyt sopimuksen, jossa on määritelty tehtävät ja aikarajat.
– Asiakas tuskin haluaa maksaa siivousfirmalle lisää kuudesta minuutista päivässä tai puolesta tunnista viikossa. Eikä siivousfirmakaan pidä työntekijää ylimääräisesti missään kohteessa, jos ei saa siitä rahaa. Se on siis mahdoton yhtälö, Saarinen sanoo.
Toinen syy, miksi sopimusalatoimikunta halusi hylätä neuvottelutuloksen, oli sairauslomien omailmoituskäytäntö. Sen mukaan esimies voi olla hyväksymättä työntekijän ilmoituksen, jolloin työntekijä joutuu hakemaan sairaslomansa vanhaan tapaa työterveydestä.