Suomi tukee täysin turhaan energiasyöppöjä suuryrityksiä sadoilla miljoonilla, toteaa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) analyysissään.
VATT:n tutkimuksen mukaan energiaveron palautuksista on tullut mittava verotuki paljon energiaa käyttäville suuryrityksille. Valtio menettää vuosittain 200 miljoonaa euroa verotuloja saamatta rahoilleen vastinetta, sillä mikään ei osoita tuen parantaneen näiden yritysten kilpailukykyä.
Tuki on lisäksi ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa.
Huojennuksella parannettiin kilpailukykyä
Suomen energiaverotusta kiristettiin vuonna 2011. Energiaintensiivisen teollisuuden verotusta kuitenkin huojennettiin jo 2012 kilpailukyvyn turvaamiseksi. VATT:n analyysin mukaan uudistuksella lisättiin energiaveron palautuksiin oikeutettujen yritysten määrä noin kymmenestä yli 140 yritykseen. Maksettujen palautusten arvo kasvoi samalla vajaasta 10 miljoonasta eurosta yli 200 miljoonaan euroon.
VATT:n mukaan huojennukset eivät ole parantaneet energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä. Tämä johtuu siitä, että teollisuus maksaa muutenkin sähköstä Suomessa huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Britanniassa, ja että yritysten energiaverot ennen palautuksia olivat keskimäärin vain prosentin liikevaihdosta vuosina 2011–2014.
Analyysin perusteella verotuki ei ole ollut järkevää julkisten varojen käyttöä. VATT:n tutkijoiden mukaan verohelpotukset voitaisiinkin poistaa heikentämättä yritysten kilpailukykyä.
Paperiteollisuus sai 72 prosenttia takaisin
Energiaveronpalautusten laskutapa suosii suuria yrityksiä. Yli 95 prosenttia palautuksista päätyy kansainvälisille suuryrityksille. Toimialoista suurimman osan veronpalautuksista, yli 50 prosenttia, saa paperiteollisuus. Vuosina 2012–2014 paperiteollisuusyritykset saivat keskimäärin takaisin noin 72 prosenttia maksamistaan energiaveroista.
– Palautuksia saaneilla yrityksillä ei analyysimme valossa ollut kilpailukykyongelmaa alun perinkään. Nämä yritykset olivat keskimääräistä suomalaista teollisuusyritystä tuottavampia jo ennen kuin alkoivat saada palautuksia, erikoistutkija Saara Tamminen kertoo.
Julkisten varojen käyttöön liittyvän ongelman lisäksi paljon energiaa käyttävien yritysten verohuojennukset ovat ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa, VATT toteaa. Verotuki vesittää yritysten kannustimet etsiä vähäpäästöisiä ratkaisuja ja parantaa energiatehokkuuttaan.
Valtio tukee energiasyöppöä teollisuutta muillakin tavoin. Alennetun sähköveron mukainen verotuki teollisuudelle on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa, VATT huomauttaa.
– Turhan energiaveron palautuksen poisto tasapainottaisi julkista taloutta ja mahdollistaisi esimerkiksi ansiotuloverotuksen keventämisen, Tamminen ehdottaa.