Kemianteollisuuden työmarkkina-asioista vastaavan johtajan Jyrki Holménin mukaan alalle tehty vuoden työehtosopimus jätti järjestöille vuoden aikaa rakentaa uusi työmarkkinamalli.
Hänen mukaansa suomalaisen työmarkkinamallin uskottavuus on nyt liittojen käsissä.
– Vuoden 2017 liittokierros tulee eteen tosi nopeasti. Talouskasvun pienestä piristymisestä huolimatta olemme kaukana perusurasta. Kuka tai ketkä päättävät korotusvaran, jos sellaista on lainkaan, Liittonsa sopimukseen silmin nähden tyytyväinen Holmén totesi järjestönsä tiedotustilaisuudessa Helsingissä maanantaina.
– Kemian neuvottelukierros osoitti pitkäjänteisen neuvotteluyhteistyön merkityksen.
Kemianteollisuuden toimitusjohtajan Timo Lepän mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa keskusteltiin pitkään, onko kiky hyvä ratkaisu ja kannattaako sitä hyväksyä.
Jyrki Holmén sanaili, että Eteläranta kympin työnantajalinnakkeessa taisi tulla työmarkkinapoliittinen realismi mukaan ja päätettiin valita pitkä vakaus.
– Nollaratkaisu kelpasi myös ay-liikkelle, koska jakovaraa ei ollut.
Työajan lyhennys sovitaan paikallisesti
Holmén myönsi julkisesti, että työajan pidennys jäi työnantajien näkökulmasta turhan vaatimattomaksi. Hänen mielestään 24 tuntia oli kuitenkin parempi kuin ei mitään.
Muualla työajan pidennyksestä ehdittiin jo kiistellä niin, että sen pelättiin kaatavan koko kilpailukykysopimuksen. Kemianteollisuudessa päätettiin sopia pidennyksistä paikallisesi.
– Meillä kolme lisätyöpäivää ei olisi sopinut kaikkiin työpaikkoihin ja organisaatioihin. Siksi päätimme sopia lyhennyksistä työpaikkatasolla.
Holménin mukaan alan yrityksissä voidaan sopia paikallisesti esimerkiksi helatorstain korvaamisesta lauantaitöinä.
Keskitetyistä kohti yrityskohtaisia
Työmarkkinapolitiikka siirtyy keskusjärjestöiltä toimialaliitoille. Myös yrityskohtaisten sopimusten merkitys kasvaa.
– Kilpailukykysopimus ei muuttanut työmarkkinapolitiikan rakenteita, mutta keskitetyistä sopimuksista mennään nyt kohti yrityskohtaisia, Holmén uskoo.
Ruotsin työmarkkinamallista kopioitu “Suomen malli” tarkoittaa Kemianteollisuudelle kolmea tavoitetta:
– Palkkakilpailun estäminen ja palkkarakenteen muutos, eli haluamme eroon yleiskorotuksista. Lisäksi viennin on määriteltävä palkanmaksuvara.