Maanantaina 20.6. vietetään kansainvälistä pakolaispäivää. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan maailmassa on 65,3 miljoonaa kotinsa jättämään joutunutta ihmistä. Kasvua edellisvuoteen on lähes kuusi miljoonaa. Kahden vuoden aikana pakolaisten määrä on kasvanut lähes 15 miljoonalla ihmisillä.
Pakolaisten määrä ei ole koskaan aikaisemmin ylittänyt 60 miljoonaa.
UNHCR:n luvut tulivat julki samaan aikaan, kun Suomi on tekemässä lopullisen päätöksen perheenyhdistämisen ehtojen kiristämisestä. Eduskunta äänestää asiasta myöhemmin tällä viikolla.
Lain hyväksymisen jälkeen Suomeen yksin tulleelta pakolaislapseltakin edellytetään perheenkokoajana 2 600 euron nettotuloja, jotta hän saisi vanhempansa ja sisaruksensa Suomeen. Summa on suurempi kuin esimerkiksi kansanedustajan avustajan kuukausipalkka.
Hallituksen esityksessä on pohdittu mahdollisuutta säätää poikkeus toimeentuloedellytyksestä alaikäisten perheenkokoajien kohdalla. Tästä vaihtoehdosta on kuitenkin luovuttu, jotta kyseessä ei olisi ”maahantulohalukkuutta lisäävä vetotekijä”.
Väitöskirjaa lapsen edusta tekevä Milka Sormunen kirjoittaa Perustuslakiblogissa lakiesityksessä tiedostettavan, että koulua käyvillä lapsilla ei ole käytännössä mahdollisuutta turvata perheensä toimeentuloa, joten perheenyhdistäminen olisi poikkeamistilanteita lukuun ottamatta mahdollista vain harvoin.
”Toimeentuloedellytyksen tiukentaminen johtaisi siten tosiasialliseen syrjintään: paremmin toimeentulevien perheiden lapsilla olisi paremmat mahdollisuudet nauttia myös muista perus- ja ihmisoikeuksista, esimerkiksi oikeudesta koulutukseen.”
Suurin osa sisäisiä pakolaisia
Suurin osa, 40,8 miljoonaa, pakolaista oli viime vuoden lopussa paossa oman kotimaansa rajojen sisäpuolella. Kansainvälisiä, pääasiassa pakolaisleireillä eläviä pakolaisia oli noin 21 miljoonaa.
Päätöstä turvapaikkahakemukseensa odotti 3,2 miljoonaa ihmistä. Yli puolet maailman pakolaisista on lapsia.
Pakolaisten määrän kasvu johtuu paitsi pitkittyneistä konflikteista, myös paluumuuton vaikeudesta. Vuonna 2015 vain 201 400 pakolaista pystyi palaamaan kotimaihinsa. Maailman pakolaisista 86 prosenttia on edelleen kehitysmaissa.
Vuoden pakolaisnaiset Malalai Rahim ja Theresa Ngouth osallistuvat maanantaina päättyviin Kultarannan keskusteluihin. Lääketieteen lisensiaatti Malalai Rahim kertoi Kultarannassa omasta kotoutumisestaan. Hän joutui pakenemaan talibaneja Afganistanista juuri ammattinsa vuoksi. Suomessa lääkärinä toimiminen vaati vaikeita kieli- ja lääkäriopintoja pikkulapsiarjen ohessa. Nyt Rahimin lapset opiskelevat itsekin korkeakouluissa.
– Toivon, että tulevaisuudessa Suomessa uutta elämää aloittaville pakolaisille turvataan samat mahdollisuudet kuin minulle ja perheelleni – ja samat perusoikeudet kuin jokaiselle Suomessa syntyneelle. Tärkeintä on, että suomalaiset ja Suomeen muuttavat ihmiset yhdessä tekevät tästä sellaisen maan, jossa kaikkien on hyvä asua, sanoi Malalai Rahim.
Mielenosoituksia iltapäivällä
Pakolaisavun vapaaehtoiset ja vuoden 2016 pakolaisnainen Rita Kostama keräävät yhdessä nimiä YK:n pakolaisjärjestön vetoomukseen Helsingin keskustassa Kolmen sepän patsaalla kello 15–16. #WithRefugees-vetoomusluovutetaan maailman päättäjille YK:n yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa.
Kello 16 monikulttuurinen joukko ihmisiä kokoontuu Helsingin Narinkkatorille sekä Jyväskylään ja Joensuuhun vastustamaan turvattomille alueille palauttamista. Helsingissä esiintyy turvapaikanhakijoina maahan tulleista koostuva Bghdad Band.
Tilaisuudessa kritisoidaan viimeisintä maahanmuuttoviraston linjausta, jonka mukaan Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanne on parantunut niin paljon, että toissijaisen suojelun perusteella on vaikea saada oleskelulupaa.