Metaani lämmittää ilmakehää sata kertaa enemmän kuin hiilidioksidi, siksi pienikin virhe sitä koskevissa laskelmissa vääristää ennusteita paljon. Metaani katoaa ilmakehästä paljon hiilidioksidia nopeammin, joten ennusteet ovat erilaisia sen mukaan tehdäänkö laskelma kymmeneksi vai sadaksi vuodeksi.
Aikavälin valinta on poliittinen. Pitkän aikavälin ennusteessa metaanin lisääntymisen aiheuttama vaara on pienempi kuin lyhyessä ennusteessa. Risto Isomäen mielestä laskelmat pitäisi tehdä lyhyiksi ajoiksi, koska ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire.
– Hallitusten väliset ilmastopaneelit ja muut viralliset tahot viittaavat aina YK:n elintarvikejärjestö FAO:n laskelmiin ruuan tuotannon vaikutuksesta ilmastomuutokseen. Mielestäni niistä puuttuu tärkeitä asioita arvioitaessa karjatalouden osuutta metaanipäästöihin. Puhuessani asiantuntijoiden kanssa monet myöntävät minun olevan oikeassa. He sanovat, että FAO:n metaanilukuja ja -ennusteita on pakko käyttää, koska ei ole muita laskelmia, selittää Isomäki.
Hän ei ole tutkija vaan tietokirjailija, joka haluaa nostaa esille uusia näkökulmia tutkimukseen. Siksi hän kirjoitti kirjan Meat, milk and climate, joka on julkaistu vain englanniksi.
Lantajärvien päästöjä mitattava
– FAO arvioi ruuan tuotannon osuudeksi ilmastonmuutoksen aiheuttavista päästöistä noin kaksikymmentä prosenttia. Lihan kulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan, joten sen aiheuttamat metaanipäästötkin kaksinkertaistuvat, vaikka muilla aloilla ilmakehän lämpenemistä aiheuttaviin tekijöihin pystytään vaikuttamaan melko tehokkaasti, selittää Isomäki, ja jatkaa:
– Jos maatalouden – pääasiassa siis karjatalouden – osuus päästöistä onkin neljäkymmentä prosenttia, niiden kaksinkertaistuminen voimistaa ilmastonmuutoksen etenemistä niin paljon, että muissa asioissa saavutetut parannukset ovat merkityksettömiä.
Metaania nousee ilmakehään muun muassa teollisten jättinavettojen lannasta. Niissä voi olla yhtä paljon eläimiä kuin pienessä kaupungissa asukkaita, ja ulosteiden kompostointi biokaasuksi ja lannoitteeksi on mahdotonta. Vaikka länsimaissa lihan ja maitotuotteiden kulutus vähenee, maailmanlaajuisesti se lisääntyy voimakkaasti. Niitä tuotetaan tuhansien, jopa kymmenientuhansien lehmien navetoissa, joiden pihoilla lainehtii valtavia lantajärviä.
Niiden metaanipäästöjen mittaaminen on yksi niistä asioista, joihin Isomäki vaatii tutkijoita paneutumaan työn vastenmielisyydestä huolimatta.
Maataloustuen kriteerit uusittava
Lihan ja maidon kulutuksen vähentäminen on tehokas keino torjua ilmastonmuutosta. Isomäen mukaan kasvisruuan tuottaminen aiheuttaa vain pari prosenttia siitä määrästä päästöjä kuin vastaavan lihamäärän tuottaminen. Jos ihminen syö ruokaa ravintoketjun huipulta, ilmastopäästöjen lisäksi muutkin haitat, kuten ympäristömyrkyt, kasaantuvat.
– Kaikkein haitallisinta on syödä eläimiä, joiden rehuna on ollut toisia eläimiä, kuten kasvatusaltaiden kirjolohia.
– Maataloustuesta suuri osa menee karjatalouden tukemiseen, siksi liha on keinotekoisen halpaa.
Ilmastonäkökulman pitäisi olla tärkeä tekijä siitä päätettäessä.
Risto Isomäki: Meat, milk and climate. Into 2016. 140 sivua.