Perjantaina julkistettu valtioneuvoston turvallisuuspoliittinen selonteko korostaa syvenevää yhteistyötä ja aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
– Suomen on ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan varauduttava nopeisiin ja arvaamattomiinkin muutoksiin toimintaympäristössään, josta emme halua emmekä voi eristäytyä, totesi ulkoministeri Timo Soini esitellessään selonteon.
Selonteon mukaan Euroopan turvallisuusjärjestelmä on haastettu ja jännite Itämeren alueella on kasvanut. Turvallisuutta heikentävät myös terrorismin uhka, radikalisaation lisääntyminen ja hallitsematon muuttoliike.
Keskeisenä muutoksena Euroopan turvallisuudelle Suomen valtiojohto pitää Venäjän toimintaa, Krimin laitonta valtausta ja toimia Itä-Ukrainassa. Valtioneuvosto arvioi, että lähialueen turvallisuuspoliittisen tilanteen valossa sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.
Erityissuhde Ruotsiin
Selonteossa määritetään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet. Suomi haluaa vaikuttaa aktiivisesti turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseen, mutta varautuu myös uhkiin.
– Syvennämme yhteistyötä ja tarvitsemme aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sanoi Soini.
Suomi tukee EU:n lujittamista jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä. Siihen kuuluu niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen muun muassa hybridivaikuttamisen tunnistamiseksi ja torjumiseksi.
Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita.
Nato-harjoituksiin jatkossakin
Suomi ja Yhdysvallat syventävät yhteistyötään monissa kansainvälisissä kysymyksissä. Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan on jatkossakin olennaista Suomen turvallisuuden ja Euroopan vakauden kannalta.
Kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä sekä kriisien ennaltaehkäisyä.
Naton kanssa Suomi jatkaa laajaa kumppanuutta. Selonteossa sanotaan, että Suomelle on tärkeää kehittää säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä Naton kanssa. Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan.
Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta.
Vuoropuhelua Venäjän kanssa
Venäjä-suhteissaan Suomi rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista. EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä EU-Venäjä –suhteiden paranemiselle.
Eduskunta keskustelee selonteosta vasta kesätauon jälkeen.