Vasemmistoliitto

– Olemme saaneet monipuolisen joukon puoluejohtoon, sanoo Vasemmistoliiton tuore puheenjohtaja Li Andersson tyytyväisenä.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajiksi valittiin oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen, paperimies Juho Kautto Äänekoskelta ja tutkija Veronika Honkasalo Helsingistä.

Nuorekas, hyvin koulutettu ja vahvasti työelämässä kiinni oleva puoluejohto kertoo siitä, että on monta tapaa olla vasemmistolainen.

– Arhinmäki on tehnyt valtavan työn uudistaessaan puoluetta ja tuonut paljon uusia jäseniä puolueeseen. Hän on kasvattanut nuorisokannatusta, Andersson toteaa.

Nykyisen puoluejohdon valinta ei olisi ollut mahdollista ilman paikkansa jättäneen Paavo Arhinmäen työtä.

ILMOITUS

Hän uudisti puolueen punavihreäksi puolueeksi, johon mahtuvat kaikki ay-aktiiveista vegaaneihin ja eläinten oikeuksia ajaviin.

Oikeudenmukaisuuden puolesta

Vasemmistoliiton politiikan painopisteet ovat edelleenkin perinteisissä teemoissa kuten työelämä, sosiaalipolitiikka ja ympäristöasiat.

”Kaikkein heikoimpien” puolta pidetään, kuten on tehty puolueen neljännesvuosisataisen historian ajan ensimmäisestä puheenjohtajasta Claes Anderssonista lähtien.

Andersson korostaa, että puoluejohtoa yhdistää halu tehdä oikeudenmukaisempaa tulonjakopolitiikkaa, parantaa työllisyyttä ja työehtoja ympäristöä huomioivalla tavalla.

Eroja SDP:hen löytyy

Kysyttäessä vasemmistoliiton erottautumisesta SDP:stä Andersson linjaa eron olevan juuri siinä, että työllisyyden edistämisessä pitää samanaikaisesti torjua ilmaston muutosta ja pitää huolta ympäristön kantokyvystä.

Työpaikkoja halutaan luoda biotaloudessa ja uusituvan energian puolella.

– SDP ei painota ympäristönäkökulmaa samassa määrin kuin vasemmistoliitto, Andersson toteaa.

Oululaisen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valitun kansanedustaja Hanna Sarkkisen mukaan vasemmistoliitossa vaaditaan parempia työehtoja ja pysyviä työsuhteita tunnustaen samalla työelämän pirstaloituminen.

– Me haluamme luoda enemmän turvaa epämääräisissä työsuhteissa, pätkä- ja silpputöissä oleville.

Sarkkinen muistuttaa, että vasemmistoliitto on ajanut perustuloa perustamisestaan lähtien.

– Perustulo auttaa silpputyösuhteissa olevia. Tässä on painotuseroa sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton välillä.

Sarkkinen on 28-vuotias filosofian maisteri. Hän on tehnyt työuraa kaupan kassalla. Oman alansa töihin hän ei ehtinyt ennen viime keväänä tapahtunutta valintaansa kansanedustajaksi.

Vahva punavihreä työväenpuolue

Tuore vasemmistoliiton puoluejohto on hyvin yksituumainen todetessaan, ettei puolueella ole mitään jakolinjaa ay-liikkeeseen. .

– Meillä on hyvät välit ay-liikkeeseen, mutta me halutaan panostaa niiden parantamiseen, Andersson sanoo.

Se on yksi, mikä tekee vasemmistoliitosta vahvan punavihreän 2010-luvun työnväenpuolueen.

Hän kertoo, että vasemmistoliitossa on puhuttu paljon halusta luoda nykyistä paremmat kontaktit ay-liikkeessä toimiviin vasemmistolaisiin niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin.

– Hallituksen politiikka on hyvin ay- ja palkansaajavastaista. Tarvitaan yhteistyötä, jotta saadaan torpattua heikennykset.

Laatua työelämään

– Puolueella on luontevat välit ay-liikkeen kanssa. Totta kai niitä entisestään tiivistetään. Me tarvitsemme vahvaa ay-liikettä, mutta se myös tarvitsee meitä, muistuttaa tuore toinen varapuheenjohtaja Juho Kautto.

Äänekoskelta oleva 44-vuotias Kautto on Paperiliiton työehtosihteeri. Hän kertoo vahvuudekseen työmarkkina-asiat, joissa hän ”jelppaa porukkaa”, uutta puoluejohtoa.

Kautto muistuttaa, että vasemmistoliitto on muita puolueita enemmän ajanut työelämäkysymyksiä myös eduskunnassa.

– Tämä viesti on saatava näkyvämmäksi uuden puoluejohdon toimesta.

Duunareita ovat toimihenkilötkin

Andersson muistuttaa, että 2010-luvun työväenpuolueen on muistettava duunareiden moninaisuus.

Perinteisesti vasemmistoliitolla on ollut hyvät suhteet SAK-laisisiin liittoihin. Uusi puoluejohto haluaa luoda paremmat suhteet myös akavalaisiin ja STTK-laisiin liittoihin.

– Haluamme pitää ehdottomasti vahvat kontaktimme perinteisiin teollisuusliittoihin. Työelämän stressi ja epävarmuus koskettavat yhä laajemmin korkeasti koulutettuja ja toimihenkilöitä.

– Lisäksi meillä on kasvava joukko ihmisiä, jotka tekevät toimeksiantoviidakossa käytännössä työntekijästatuksella, mutta jotka mielletään yrittäjiksi, Andersson muistuttaa.

Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi noussut helsinkiläinen valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo toteaakin, että puolueen pienyrittäjäohjelma kaipaa päivitystä.

Hän haluaa nostaa puolueessa perinteisten työelämäkysymysten rinnalle itsensä työllistävät ja kasvavan osa-aikaisten joukon asiat.

Kuntavaalit näytön paikka

Uuteen puoluejohtoon kohdistuvat suuret odotukset. Vasemmistoliiton kannatuksen on odotettu nousevan nykyistä voimakkaammin.

Oppositioasema ja hallituksen palkansaajia ja pienituloisia kurittava politiikka on satanut SDP:n ja vihreiden laariin.

Honkasalo muistuttaa, että puolueen politiikan kärki pitää olla myös kuntavaaleissa.

– Kuntakentällä tapahtuu sote-uudistus. Siellä kaivataan pikaisesti vasemmistolaisia ratkaisuja sekä sote-uudistukseen että kilpailutukseen ja yhtiöittämiseen ja etenkin näiden torppaamiseen.

Hän haluaa puolueen puhuttelevan entistä paremmin sekä nuoria, eläkeläisiä ja erilaisia vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä

”Merkittävä vaalivoitto”

Myös tuore puoluesihteeri helsinkiläinen tutkija Joonas Leppänen painottaa kuntavaalien tärkeyttä.

– Kuntavaaleissa on saatava merkittävä vaalivoitto, Leppänen toteaa.

Hän otti aktiivisesti yhteyttä puoluekokousedustajiin jo kampanjansa aikana. Hän on painottunut jäsenlähtöisen puolueen merkitystä.

– Tämä ei ole pelkästään vasemmistoliiton sisäinen ongelma, vaan se vastaa paljon suurempaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Se vastaa ihmisten osattomuuteen ja siihen, että ihmiset eivät saa ääntää kuuluviin.