Tammikuussa 2016 tehdyn vasemmistoliiton imagotutkimuksen tulosten mukaan vasemmistoliiton kannattajia tai potentiaalisia kannattajia on noin 14 prosenttia aikuisväestöstä. Heistä jo nyt vasemmistoliittoa äänestäisi noin puolet.
Vasemmistoliiton suurimmat mahdollisuudet kannatuksen kasvattamiseen ovat kahden aikuisen lapsiperheissä, pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa, opiskelijoiden, työttömien, suurempituloisten (yli 50 000 euroa) ja keski-asteen koulutuksen saaneiden joukossa. Ikäryhmistä vasemmistoliiton menestys on huonointa sekä nuorimpien että keski-ikäisten (35–49-vuotiaiden) keskuudessa. Näissä ryhmissä vasemmistoliitto saa tällä hetkellä vain alle kolmanneksen niiden äänistä, jotka voisivat äänestää vasemmistoliittoa.
Vasemmistoliiton äänestämistä harkitsevissa on paljon niitä, jotka äänestävät jotain muuta puoluetta, mutta sen sijaan niissä, jotka eivät äänestä, vasemmistoliiton mahdollisuudet kasvattaa kannatusta ovat kohtuullisen pienet.
Toisaalta vasemmistoliitto ei nauti kovin suurta suosiota, sillä yli puolet vastaajista (53 %) voisi äänestää vasemmistoliittoa vain hyvin epätodennäköisesti ja neljännes (25 %) melko epätodennäköisesti.
Tärkeimmät syyt vasemmistoliiton vastustukseen olivat että se on ”liian vasemmistolainen”, ”ei ymmärrä taloutta” ja että se ”ei halua panostaa armeijaan”. Myös ”liian myönteinen suhtautuminen Venäjään” ja ”teollisuustyöläisten etujen ajaminen” olivat syitä, joiden perusteella vasemmistoliitto ei houkutellut.
Kiinnostavampaa on kuitenkin tarkastella niitä, jotka voisivat äänestää vasemmistoliittoa, mutta äänestivät jotakin muuta puoluetta tai eivät äänestäneet. Samalla tulisi pyrkiä myös potentiaalisten äänestäjien määrän kasvattamiseen.
Kannattajien enemmistön mielestä vasemmistoliitto voisi saada lisää kannatusta keskittymällä enemmän ”työtätekevien etujen puolustamiseen”, ”olemalla rakentavampi”, ”esittämällä uskottavampaa talouspolitiikkaa” ja ”olemalla todennäköisemmin hallituksessa”. Vaihtoehdot oli annettu kyselyssä.
Vasemmistoliittoa jo äänestävien ja muiden, jotka voisivat äänestää vasemmistoliittoa, käsitykset kuitenkin poikkesivat jonkin verran toisistaan. Tärkeimmissä
asioissa kuten työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa, rakentavuudessa ja uskottavammassa talouspolitiikassa erot eivät olleet suuria, ja on aika luonnollista että ne, jotka eivät (vielä) äänestäneet vasemmistoliittoa, halusivat siltä useammin parempia ehdokkaita.
Erityisen suuret erot kannattajien ja potentiaalisten kannattajien välillä olivat hallitukseen osallistumisessa ja vähemmän vasemmistolaisemmassa linjassa. Ne, jotka jo äänestävät vasemmistoliittoa, halusivat useammin että puolue olisi todennäköisemmin hallituksessa.
Kysymys enemmästä tai vähemmästä vasemmistolaisuudesta erottaa myös ne, jotka jo äänestävät vasemmistoliittoa ja ne, jotka voisivat äänestää sitä. Vasemmistoliittoa jo kannattavista lähes puolet (44 %) haluaa, että se olisi vähän enemmän vasemmalla ja kolmannes, että se olisi hieman vähemmän vasemmalla.
Sitä vastoin ne, jotka harkitsevat vasemmistoliiton äänestämistä, haluavat selvästi useammin, että vasemmistoliiton poliittinen linja olisi vähemmän vasemmalla (37 %). Kun vasemmistoliiton vasemmalla puolella ei ole merkittävää poliittista puoluetta, tämä on aika luonnollinen tulos.
Työntekijöiden oikeuksien voimakkaampi puolustaminen on kaikissa väestöryhmissä tärkein syy, joka saisi äänestämään vasemmistoliittoa. Erityisen paljon sitä kannattavat pienituloiset ja yksin asuvat, mutta ammattiryhmän ja työssäolon perusteella suuria eroja ei ole.
Uskottavamman hallituspuolueen vasemmistoliitosta haluaisivat muita useammin pienituloisimmat vastaajat ja eläkeläiset, samoin kuin ne, jotka eivät äänestäneet viime vaaleissa. Parempia ehdokkaita halutaan erityisesti Helsingin seudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa ja vähemmän koulutettujen vastaajien keskuudessa.
Rakentavuutta, uskottavampaa talouspolitiikkaa ja vähemmän vasemmistolaisuutta kannattivat selvästi eniten keski-ikäiset 35–49-vuotiaat, joiden joukossa vasemmistoliiton kannatus on pienempää kuin muissa ikäryhmissä.
Sitä vastoin maahanmuuttaja- ja ympäristöaiheiden välttely tai lisäpanostus armeijaan ovat aiheita, jotka eivät olennaisesti vaikuta siihen, saako vasemmistoliitto enemmän kannatusta. On totta, että erityisesti Pohjois-Suomessa, maaseudulla ja pienissä taajamissa maahanmuuttaja- ja ympäristöaiheiden välttely voisi tuoda lisää kannatusta, mutta kokonaisuuden kannalta nämä olisivat melko pieniä lisäyksiä ja arvelen, että linjaa muuttamalla menetykset kaupungeissa voisivat olla suuremmat.
Vasemmistoliiton kannatuksen haasteena on se, että kannatuspotentiaalia on monissa erilaisissa väestöryhmissä, joiden saaminen kannattajiksi voi vaatia myös keskenään ristiriitaisia poliittisia valintoja.