Suomen ja Venäjän kauppa on historiallisistakin syistä johtuen kestopuheenaihe. Mielikuva Venäjän kaupan merkityksestä Suomen taloudelle on jopa kokoaan suurempi. Arjessa kipuillaan vähentyneistä venäläisturisteista. Yöpymiset vähenivätkin viime vuonna 40 prosenttia.
Venäjä ei ole enää yhtä merkittävä vientimaa kuin aikaisemmin. Viime vuonna Venäjä putosi Suomen viidenneksi suurimmaksi vientimaaksi Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen. Saksa ohitti Venäjän kokonaiskauppavaihdossa jo vuonna 2014. Se on nyt Suomen suurin kauppakumppani ja vientimaa.
Lähes kaikkien tavararyhmien vienti Venäjälle laski viime vuonna. Venäjän vientikauppa laski 32 prosenttia. Kokonaisuutena viennin arvo oli 3,2 miljardia euroa, ja se laski vuoden 2009 pohjalukemiin.
Suomen vienti on vähentynyt samaan tahtiin kuin Venäjä on supistanut tuontiaan. Suomen Pankin Venäjän talouden tutkija Laura Solanko muistuttaa kuitenkin, että Suomen viennistä 90 prosenttia meni muualle hyvinäkin vuosina. Tästä Suomessa tulisi olla erityisesti huolissaan.
Talouden ailahtelu lisääntyy
Venäjän taloustaantuma, heikko ruplan kurssi ja venäläisyritysten rahoitusvaikeudet verottivat Venäjän kauppaa viime vuonna. Venäjä-pakotteiden vaikutus kauppaan oli vähäinen. Pakotteiden merkitys Venäjän kauppaan on aivan toista luokkaa, kuten Solanko kertookin haastattelussaan.
Vastapakotteet supistivat eniten elintarvikekauppaa, mutta sen arvo oli vain 4,4 prosenttia kaupasta. Elintarvikkeiden vienti laski viime vuonna 66 prosenttia. Kokonaisuutena sen merkitys oli vähäinen, mutta yksittäisiin yrityksiin se iski voimalla.
Koko Venäjän kaupan arvon supistuminen ei johdu pelkästään pakotteista. Myös ruplan heikentyminen näkyy kaupassa. Pietarilainen insinööri ostaa mieluummin kotimaista juustoa, jos se on useita kymmeniä prosentteja halvempaa.
Eniten Venäjälle viedään koneita ja laitteita, kemiallisia tuotteita, puuta ja paperituotteita.
Yrityksillä liittyy isoja riskejä Venäjällä toimimiseen, kuten missä muuallakin. Venäjän erityispiirre on talouden ailahtelevuus, nousut ja laskut, jotka voivat olla yllättäviä ja nopeita.
Talouden ailahtelevaisuus voi lisääntyä pikemminkin kuin supistua nykyisillä rakenteilla ja talouspoliittisella linjalla.