Opiskelijat eivät ole syyttä huolissaan opintotuen siirtymisestä lainapainotteisemmaksi, sillä opiskelijoiden työttömyysriski on kasvanut selvästi verrattuna 1980-luvun loppuun, jolloin Suomessa vallitsi lähes täystyöllisyys. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työikäisistä opiskelijoista oli työttömänä 14,8 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Vuonna 1988 opiskelijoiden työttömyysriski oli 4,8 prosenttia.
Työttömyysriski kuvaa vuoden kuluttua työttömänä olleiden osuutta. Vuoden 2015 lopussa työttömiä oli yhteensä yli 370 000 henkeä. Työssäkäyntitilaston työttömyyttä koskevat tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden rekisterin tietoihin.
Opiskelijoista suurin riski jäädä työttömäksi oli viime vuonna 2015 keskiasteen opiskelijoilla, 22 prosenttia. Matalin riski oli alimman korkea-asteen/alemman korkeakouluasteen opiskelijoilla 4,7 prosenttia. Tutkijakoulutuksessa olleiden työttömyysriski oli 9,6 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen opiskelijoilla 7,9 prosenttia.
Työttömäksi jääneiden korkea-asteen opiskelijoiden määrä oli yhteensä noin 5 500 henkeä, kun keskiasteen opiskelijoita jäi työttömäksi 24 800. Viiden vuoden aikana kaikkien asteiden opiskelijoiden työttömyysriski on suurentunut, suhteellisesti eniten tutkijakoulutuksessa opiskelevilla.
Opiskelualoittain noin viidesosapalvelualojen koulutuksessa olleista, maa- ja metsätalousalan sekä tekniikan opiskelijoista jäi työttömäksi. Matalin riski oli kasvatustieteellisen ja opettajankoulutuksen opiskelijoilla. Heistä vaille työtä jäi alle neljä prosenttia.
Kaikkien vuoden 2014 työikäisten yleinen riski olla työttömänä vuoden 2015 lopussa oli 11,2 prosenttia. Vuotta aiemmin vastaava riski oli 10,7 prosenttia. Riski on kasvanut vuodesta 2011 asti, jolloin se oli 7,5 prosenttia.
Vuoden 2014 lopussa työttömänä olleista 56 prosenttia oli ilman työtä myös vuotta myöhemmin. Työllisten työttömyysriski laski 4,7 prosentista 4,5 prosenttiin.