Hallituksen torstaina eduskunnalle antaman sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan viranomaiset ovat tunnistaneet uusia uhkia ja turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Uusina uhkina selonteko mainitsee Venäjän ja lännen suhteiden huononemisen, laajamittaisen laittoman maahantulon sekä hybridi- ja kyberuhat. Samalla vanhat uhat ovat säilyneet.
Selonteon mukaan ihmisten turvallisuudentunteessa on merkkejä heikkenemisestä. Kielteisen kehityksen pysäyttämiseksi hallitus vahvistaa turvallisuusviranomaisten toimintakykyä. Samalla niukat resurssit vaativat toiminnan sopeuttamista ja viranomaisten tehtävien priorisointia.
Uudelle turvallisuustilanteelle on leimallista, että ulkoista ja sisäistä turvallisuutta ei voida enää erottaa toisistaan. Uhat ovat monimutkaisia ja muuttuvat nopeasti, ennustettavuus on heikentynyt. Näkyvissä ei ole muutosta parempaan.
Sisäisen turvallisuuden selonteko laadittiin nyt ensimmäistä kertaa.
Itärajalle lisää vartijoita
Selonteossa hallitus sitoutuu turvaamaan sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut sekä viranomaisten toimintakyvyn koko maassa. Tämä tarkoittaa kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuudesta, itärajan perustason valvonnasta ja rajanylitysliikenteen turvallisuudesta huolehtimista.
Poliisien määrän väheneminen pysäytetään ja määrä vakiinnutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä noin 7 000 poliisin tasolle. Hätäkeskuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vakiinnutetaan nykyiselle noin 600 henkilötyövuoden tasolle. Itärajan valvontaa vahvistetaan yhteensä 160 rajavartijalla.
Pelastustoimen järjestäminen siirtyy viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtäväksi maakuntien yhteistyöalueittain.
Ääriliikkeiden toiminta tullut näkyvämmäksi
Tilastollisesti tarkasteltuna Suomi on edelleen hyvin turvallinen maa. Esimerkiksi rikostaso on kansainvälisesti vertaillen alhainen, ja rikosten määrä on laskenut 1990-luvulta lähtien. Kehitys ei kuitenkaan ole kaikilla mittareilla myönteistä. Esimerkiksi rikosten selvitysaste on laskenut. Omaisuusrikoksista selviää vain noin joka kolmas. Jos tekijää ei valmiiksi tiedetä, raiskauksista noin puolet ja pahoinpitelyistä lähes kaksi kolmesta jää selvittämättä.
Rasismi, viharikokset ja väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminta ovat tulleet näkyvämmiksi. Terrorismin uhka on kohonnut Suomessakin. Konfliktialueilla taisteluihin osallistuneiden saapuminen ja paluu Suomeen sekä ääriliikkeistä kiinnostuneiden määrän kasvu ja heidän värväyksensä radikaaliin toimintaan kohottavat uhkaa. Suomeen on muotoutunut järjestäytyneitä terrorismin tukirakenteita ja yhteydet Suomesta terroristisiin toimijoihin ulkomailla ovat lisääntyneet, selonteossa todetaan.