Suomalaisten koulutustason nousu on pysähtynyt. Tämä on tapahtunut jo ennen kuin koulutusmäärärahoja ja opintotukia on leikattu. Myös sukupuolten eriytyminen on syventynyt koulutuksessa.
Koulutus on ollut vahva sosiaalisen nousun väylä, mutta vanhempien tausta vaikuttaa nykyisin entistä enemmän nuoren koulutukseen. Koulutustaso periytyy vanhemmilta lapsille, ja sosiaalinen liikkuvuus vähenee.
Suuri joukko nuoria jää kokonaan vaille koulutusta. He elävät muita nuoria useammin erilaisten riskien maailmassa. He saavat kaksi kertaa useammin toimeentulotukea kuin ikäisensä nuoret. Heillä on kaksinkertainen riski psykiatrisiin sairauksiin. He potevat muita nuoria useammin ahdistusta tai kärsivät mielialahäiriöistä. He syövät psyykenlääkkeitä muita useammin.
Välivuotta viettävistä koulutuspaikkaa hakevista tai työelämään suuntautuneista nuorista ei tarvitse olla huolissaan. Sen sijaan jos nuori jää jo muutamaksi vuodeksi koulutus- ja työelämäkuvioista ulos, on vaarana pysyvä syrjäytyminen. Tätä uhkaa vahvistaa rikkinäinen koti. Vanhemmat ovat työttömiä, sairastelevat tai kärsivät mielenterveysongelmista.
Erityisen heikoilla ovat 17–18-vuotiaat nuoret, jos he eivät ole peruskoulun jälkeen löytäneet paikkaansa koulusta tai työelämästä. Heillä on muita nuoria huomattavasti suurempi riski syrjäytyä pysyvästi. Näin ei tietenkään ole kaikkien nuorten kohdalla.
Vaarana on, että osa myös nykyisistä päiväkoti- ja peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista syrjäytyy. Päivähoitoa on rajoitettu lapsilta, joille se olisi elintärkeää. Ryhmäkokoja kasvatetaan, mikä on myrkkyä paljon tukea tarvitseville lapsille. Peruskouluissa kouluavustajista ja erityisopetuksesta tingitään. Nuorisotyötä supistetaan. Opiskelu on yhä enemmän sidoksissa lainaan.
Samaan aikaan vanhempien pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Lapset ja nuoret kasvavat niukkuudessa ja varautuvat myös itse niukkaan tulevaisuuteen.
Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Pinja Laukkanen pohti vapun Kansan Uutisissa, että ”mitä järkeä on opiskella, jos se ei varmista, että tulevaisuudessa saa työpaikan ja vakituiset tulot”.
Hän opiskelee. Mutta kuinka moni on yhtä sinnikäs? Kuinka monesta nuoresta tulee koulupudokas, joka syrjäytyy?
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi