Joonas Korhonen on yksi niistä 400:stä Postin työntekijästä, jotka ottivat vapaaehtoisesti lopputilin edellisen yt-kierroksen jälkeen. Näin hän perustelee päätöstään:
”Neljän vuoden aikana hyvä työpaikka muuttui yhdeksi Suomen huonoimmista työpaikoista. Syy ei ole ammattiliiton ahneudessa, digitalisaatiossa tai missään muussakaan julkisuuteen kerrotussa tekosyyssä. Syy on yrityksen ammattitaidottomassa johdossa.
2014 yt-menettelyssä sain kenkää. Samalla hetkellä, kun minut irtisanottiin, minulta kysyttiin, koska voin aloittaa uudestaan. Vakinaistamisesta väännettiin melkein oikeudessa asti, mutta viime syksyn työtaistelujen jälkeen totesin, että eiköhän tämä ollut tässä.
Laitetaan väki pihalle ja otetaan samat tilalle vuokratyöntekijöinä.
Työntekijäpuoli ei ole kiistänyt tosiasioita: että digitalisaatio etenee ja sitä kautta duunipaikat vähenevät. Työntekijöillä ei ole harhaluuloja, että yrityksellä olisi mahdollisuuksia suuriin palkankorotuksiin. Eikä sellaisia toiveita ole esitettykään.
Sen sijaan on yritetty esittää vaihtoehtoisia järjestelyitä, joilla työllisyystilannetta ja firman asemaa voitaisiin parantaa. Ne ovat kaikuneet kuuroille korville.
Työntekijä tuntuu olevan Postissa yrityksen pahin vihollinen. Työntekijöitä on uhkailtu, kiristetty ja syyllistetty.
Ylhäältä keksitään aina jokin luku, kuinka paljon ihmisen pitää pystyä tekemään töitä. Tavoitteet ovat käytännössä täysin mahdottomia. Ja kun emme tavoitteisiin pysty, meitä syytetään alisuorittamisesta. Mulla oli onneksi hyvä esimies, joka ymmärsi vaatimusten olevan kohtuuttomia.
Postissa on aiemmin ollut todella sitoutuneita ja joustavia työntekijöitä, mutta jos toiselta puolelta ei tule mitään kädenojennusta vastaan, niin mitta täyttyy.
Oma arvioni on se, että sairauslomat ovat lisääntyneet ja kynnys ottaa omia sairauslomia on madaltunut. Aiemmin tultiin pikkuvaivojenkin kanssa töihin.
Työntekijöiden kesken on vielä solidaarisuutta. Viime syksynä porukka olisi varmasti halunnut kovempiakin otteita kuin mihin liitto oli valmis. Kollegoja tulee ikävä, ei muuta.
Tavoite Postissa tuntuu olevan, että laitetaan väki pihalle ja otetaan samat tilalle vuokratyöntekijöinä. Silloin ei voi suunnitella elämäänsä ollenkaan, kun työstä ei ole mitään varmuutta.
Postikonttorit on isolta osalta jo yksityistetty, kun ne on siirretty R-kioskeihin. Se on ideologista alasajoa.
Ammattiliitto sai pitkän oikeustaistelun kautta laitettua kuriin hintoja polkevat ilmaisjakelufirmat, joka oli varmasti suurempi teko Postin kilpailukyvyn kannalta kuin yksikään Postin johdon teko.
Postin, jolla on ylivoimainen resurssi, kannattaisi tarttua kunnolla pakettijakeluun.
Jos työelämä menee tähän suuntaan, tulee olemaan tosi vaikea löytää sitoutuneita työntekijöitä. Tällaisina taloudellisina aikoina on iso riski jättäytyä työttömäksi, mutta itsekunnioituksen menettäminenkin on iso hinta.
Kukaan ei uskalla puhua näistä asioista julkisuudessa. Itse puhun nyt, koska mulle ei enää voi antaa potkuja.”