Posti Group Oy
on laaja bisnes
Postin liikevaihto laski viime vuonna 1,6 miljardiin euroon ja liiketulos ilman kertaeriä pieneni 48,7 miljoonaan euroon. Suurimman liiketoiminnan alueen Postipalvelujen liikevaihto oli 742 miljoonaa euroa ja liiketulos oli kaikkia muita Posti Groupin liiketoiminta-alueita suurempi eli 56,4 miljoonaa euroa.
Postin viime vuoden liiketulosta paransi 44,2 miljoonan euron kiinteistökauppojen myyntivoitto. Liikevaihto laski 11 prosenttia.
Sijoitetun pääoman tuotto jäi 6,3 prosenttiin tavoitellun 10 prosentin sijaan.
Posti Group Oyj koostuu (vuoden 2015 liikevaihto suluissa): Postipalvelut (742 milj. e), Paketti- ja logistiikkapalvelut (596 milj. e), OpusCapita (265 milj. e), sekä Itella Venäjä (119 milj. e)
Henkilöstö yli 21 500, vähennystä viime vuonna lähes 2 000. Henkilöstön määrä on jatkuvassa muutoksessa toistuvien yt-neuvottelujen vuoksi.
Vasta pari vuotta pestiä hoitaneella Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n puheenjohtajalla Heidi Niemisellä on tuoreessa muistissa rankka syksy, joka päättyi lakon kautta sopimukseen palkoista ja muista työehdoista.
Nieminen koki vastenmielisenä kiistojen siirtymisen työpaikoille. Posti Oy marssitti lakon aikana työpaikoille vuokratyövoimaa, ja korkein johto pisti esimiehet poistamaan rikkurityövoiman perehdyttämisestä kieltäytyneet työntekijät työpaikoilta. Tästä jäi arpia.
Lakon aikana tuli tukea ja kannustusta niin puheenjohtajalle kuin Postin duunareillekin.
– Yhtä kielteistä palautetta kohden tuli sata myönteistä. Kansalaispalaute oli huikean positiivista, Nieminen summaa.
Olet ottanut kantaa pelolla johtamiseen. Oletko edelleen samaa mieltä? Kyllä, Nieminen kuittaa.
– Pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja on ohjeistettu, mitä saa puhua julkisuuteen. Työpaikoilla yritetään hiljentää väkeä.
Myös viime syksynä tehdyn henkilöstökyselyn tulokset tukevat käsitystä huonosta johtamisesta. Myös muista valtionyhtiöistä tulee vastaavaa viestiä ammattiliittojen tapaamisissa.
– Henkilöstöpolitiikka tuntuu olevan kaikista surkeinta valtionyhtiöissä. Ennen haluttiin näyttää esimerkkiä hyvästä johtamisesta, toteaa Nieminen.
Kymmenvuotisen liittotaipaleensa aikana Nieminen on nähnyt Postin johdon vaihtuvan tiuhaan. Johdossa on vain muutama pitkän linjan postilainen. Hänen aikanaan on ehtinyt olla jo liuta myös omistajaohjauksesta vastaavia ministereitä.
Edessä ovat syksyllä työehtosopimusneuvottelut, mikäli kilpailukykysopimusta ei synny.
– Haluan neuvotella aina sopimuksen, koska se on jäsenille ja muillekin ihmisille huomattavasti helpompaa. Koen aina epäonnistumista, jos joudutaan tappelun ja riidan kautta viemään asioita läpi.
Jakelumarkkinoille pääsy helpottuu
Huhtikuussa eduskunta keskusteli postilain uudistuksen ykkösvaiheesta. Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) esitteli Postin kilpailijoiden pääsyä jakelumarkkinoille helpottavan lakiesityksen. Tulevaisuudessa riittää yritysten ilmoitus Viestintävirastolle. Postitoimilupaa ei tarvitse hakea valtioneuvostolta.
Berner perusteli postilain muutosta uuden yrittäjyyden luomisella, normien purkamisella, kilpailun lisäämisellä ja mediatalojen aseman vahvistamisella jakelumarkkinoilla. Postin paperilehtien jakelumäärät ovat tippuneet jo 50-luvun tasolle. Jaetaan siis niukkuutta, kun digilehdet syövät etenkin sanomalehtien levikkiä.
Aikaisemmin postitoimiluvat saaneet Esan Kirjapaino Oy, Ilves Jakelu Oy, Esa Jakelut Oy ja Alma Manu Oy ovat valittaneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa
tapaukset ovat edelleen vireillä. Ne ovat kokeneet kokeneet postitoimiluvan ehdot palvelun laadusta, saatavuudesta ja tehokkuudesta liian tiukoiksi. Maaliskuun alussa valtioneuvosto myönsi yhdeksän uutta postitoimilupaa.
Osa hallituspuolueiden kansanedustajista näki jakelumarkkinoiden avaamisen väistämättömänä. Vasemmistoliiton kansanedustajat Katja Hänninen ja Jari Myllykoski peräsivät vastuuta Postin työntekijöistä. Kansanedustajien suurin huoli oli postin jakelun turvaaminen koko maassa.
Kansanedustajien huoli kaikui kuuroille korville. Berner ei vastannut usean kansanedustajan kysymykseen Postin jakelun vähenemisestä viidestä päivästä kolmeen.
Kansanedustajat kyselivät myös turhaan Postin liiketaloudellisesta kannattavuudesta tai uusien jakeluyhtiöiden kermankuorinnasta. Myös Postilla on haluja jakelukertojen vähentämiseen. Edellinen hallintoneuvosto on keskustellut jakelukertojen vähentämisestä.
Sen sijaan kansalaiset eivät kannata jakelukertojen vähentämistä. Sanomalehtien jakamista vähintään viitenä päivänä viikossa pitää tärkeänä 85 prosenttia vastaajista, selviää Sanomalehtien Liiton maaliskuussa teettämästä tutkimuksesta.
Särkymävaara lisääntyy
Bernerin johdolla valmistellaan postilain toista vaihetta, jossa arvioidaan postin yleispalvelun laajuutta. Hallitus tuo esityksen eduskuntaan todennäköisesti ensi syksynä.
PAU:n Nieminen epäilee, ettei EU:n komissio anna lupaa ainakaan keskusta-alueilla jakelukertojen vähentämiseen.
– Valtio-omistajan kannalta jakelukertojen vähentäminen tuottavilla alueilla olisi kilpailijoille kehotus hoitaa nämä päivät ja varsinkin hyväkatteiset massapostituserät. Posti leikkaisi rahaa, jolla tappiollisten alueiden palvelut hoidetaan. Keskusta-alueilta tapahtuu tulonsiirtoa haja-asutusalueille.
Postia saattaa jäädä nykyisellään jakamatta päivittäin kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia eräiden arvioiden mukaan.
– En ole saanut näin kriittistä palautetta mistään muusta kuin postin jakelusta, sanoo Postin hallintoneuvoston jäsen Sari Moisanen (vas.).
Moisanen toteaa tiuhaan tahtiin käytyjen Postin yt-neuvottelujen ja henkilöstövähennysten kohdentuneen suoraan asiakkaisiin. Mitä pienemmällä porukalla tehdään, sitä varmemmin sattuu myös virheitä.
– Särkymävaraa ei ole yhtään. Auto syrjäseuduilla tai pyörä taajama-alueilla ei saa hajota.
Hallintoneuvostossa on etsitty keinoja varmistaa tasainen jakelu Postin kattavassa verkostossa. Jakeluverkon on – tai olisi – toimittava koko maassa. Moisasen mukaan jakeluvelvoitteen vuoksi on vaikea löytää säästöjä. Posti ei olekaan onnistunut uudistumisessa osittain lainsäädännöstä ja rakenteesta johtuen.
Postipalvelujen kermankuorinta jatkuu
Postilain uudistuksen yhteydessä Postin kilpailijat tavoittelevat omaan käyttöönsä muun muassa postin ajantasaisia osoitetietoja, pääsyä postilokerojärjestelmään mukaan lukien virtuaalijärjestelmä sekä käytössä olevia karttoja. Posti ei saisi saada kustannushyötyä lakisääteisten kirjeiden ja pakettien jakelusta. Kilpailijat haluavat myös Postin jakelukeskusten ovien avaamista.
– On tämä yhdenlaista markkinataloutta. Valtion omistaman yhtiön olisi annettava kaikki mahdollinen hyöty kilpailijoilleen, kommentoi PAU:n Nieminen.
Hän ihmettelee Sipilän hallituksen toimintaa Postin kilpailun avaamisessa. Samoille markkinoille Postin kanssa päästetään yrityksiä huomattavan helpoilla ehdoilla. Kilpailevat yritykset voivat hoitaa parasta katetta tuottavia massapostituksia. Kilpailijat kuorivat kerman, ja valtionyhtiö toimittaa perille Pihtiputaan mummon kirjeen.
Myös Moisanen pelkää kermankuorintaa. Yksityiset jakeluyritykset voivat kaapata jakeluketjusta parhaimmat palat ja jättää loppupään vähemmän kannattavan jakelun Sevettijärvelle ja haja-asutusalueiden asukkaille Postin huoleksi.
– Kaikilla toimijoilla on oltava hyvät kilpailuedellytykset, sanoo Moisanen viitaten Postin heikentyvään asemaan.
Postinjakelun tuottoja liiketoimintaan
Lakisääteisen jakelun turvaamiseksi on vaikea löytää pitkällä aikavälillä kestävää ratkaisua. Kirjeiden määrä laskee jyrkästi: mitä useampi päättä jättää kirjepostin lähettämättä, sitä vääjämättömänpää on palvelua heikentävät irtisanomiset. Vuoteen 2020 arvioidaan Postin tulojen kirjejakelusta puolittuvan noin 250 miljoonaan euroon. Sen sijaan pakettien jakelu on lisääntynyt.
Paineet nykymuotoista postinjakelua – ja siten myös postilain velvoitteiden purkua – kohtaan kasvavat. Hintojen korotuksille tulee katto vastaan, kun kilpailijat tarjoavat vähäisemmistä velvoitteista johtuen Postia halvemmalla palveluja. Valtiontuki ei ole ratkaisu Postin kilpaillessa yksityisten yritysten kanssa samoilla markkinoilla.
Nieminen arvioi Postin heikentäneen omaa asemaansa myös omilla toimillaan ja peruspostitoiminnan tukeneen muuta liiketoimintaa.
– Peruspostitoiminta on tuottanut tulosta, jolla on pyritty valloittamaan uusia liiketoiminta-alueita.
Venäjän talousongelmien ja ruplan heikentymisen takia varastointi- ja logistiikkapalveluihin keskittynyt Itella Venäjän tulos kääntyi viime vuonna tappiolliseksi. Sen sijaan muut Postin liiketoiminta-alueet Paketti- ja logistiikkapalvelut ja OpusCapita selvisivät voitollisiksi.
Valtio sai Postilta 18 miljoonan osingot viime vuoden tuloksesta. Samaan aikaan käytiin yt-neuvotteluja yli 800 postilaisen työpaikoista.
Posti tähtää hoivapalveluihin
Posti on harvoja palveluja, jotka toimivat laajasti myös haja-asutusalueilla. Tätä Posti hyödyntää suuntaamalla hoivaan sekä kotien ja kiinteistöjen hoitopalveluihin sekä vartiointiin.
Postin työntekijät kuljettavat Etelä-Karjalassa Eksote -sosiaali- ja terveyspiirin kotihoidon ja vammaispalvelujen asiakkaille aterioita. Postilla on Securitaksen kanssa kevään kestävä kokeilu Muhoksella ja Ylivieskassa. Oulussa Posti pilotoi vanhuksille suunnattua Tervehdyskäynti-palvelua.
Nieminen kertoo työntekijöiden ottaneen Postin uudet tehtävät myönteisesti vastaan. Hän vetää rajan – kuten Moisanenkin – siihen, etteivät postilaiset ryhdy tekemään lähihoitajan tehtäviä. Lääkkeitä kuljetetaan, mutta jakaminen kuuluu alan ammattilaisille.
– Palaute on ollut positiivista työpaikoilla. On aika yksipuolista jakelureittien suurentuessa jakaa seitsemän tuntia päivässä. Se on tosi rankkaa fyysisesti, sanoo Nieminen.
Moisanen suuntaisi Postia viestien välitykseen. Hän ottaa esimerkiksi kansalaisille tarkoitetun palveluväylän, jonka kautta voi hoitaa erilaisia asioita.
– Postin tulisi olla mukana miettimässä, että miten Kela tai maakunnat viestivät asukkailleen. Miten sote-alueet hoitavat omaa viestintäänsä? Tällä hetkellä tämä on suurelta osalta kirjepostia
Hän muistuttaa, että hänen sukupolvensa siirtyvät yhä enemmän digitaalisiin palveluihin.
– Postillahan on OpusCapita, joka luo uusia malleja sähköisiin palveluihin. Postin tulisi olla luomassa uusia sähköisiä palveluja. Posti ei ole pärjännyt tässä keskustelussa, sanoo Moisanen.
Moisanen ihmetteleekin, että jarruttaako viestintä- ja liikenneministeriö keskustelua.
– En osaa varmasti sanoa, mutta tästä on keskusteltu useampaan otteeseen hallintoneuvostossa.
Posti Group Oy
on laaja bisnes
Postin liikevaihto laski viime vuonna 1,6 miljardiin euroon ja liiketulos ilman kertaeriä pieneni 48,7 miljoonaan euroon. Suurimman liiketoiminnan alueen Postipalvelujen liikevaihto oli 742 miljoonaa euroa ja liiketulos oli kaikkia muita Posti Groupin liiketoiminta-alueita suurempi eli 56,4 miljoonaa euroa.
Postin viime vuoden liiketulosta paransi 44,2 miljoonan euron kiinteistökauppojen myyntivoitto. Liikevaihto laski 11 prosenttia.
Sijoitetun pääoman tuotto jäi 6,3 prosenttiin tavoitellun 10 prosentin sijaan.
Posti Group Oyj koostuu (vuoden 2015 liikevaihto suluissa): Postipalvelut (742 milj. e), Paketti- ja logistiikkapalvelut (596 milj. e), OpusCapita (265 milj. e), sekä Itella Venäjä (119 milj. e)
Henkilöstö yli 21 500, vähennystä viime vuonna lähes 2 000. Henkilöstön määrä on jatkuvassa muutoksessa toistuvien yt-neuvottelujen vuoksi.