Yksi merkittävimmistä suomalaisista klassisen musiikin säveltäjistä ja Suomen Sinfoniaorkesterit -yhdistyksen puheenjohtaja, Kalevi Aho, otti Turun orkesteripäivillä perjantaina voimakkaasti kantaa hallituspolitiikkaa vastaan. Puhe on samalla yhteenveto keskeisistä ongelmakohdista, joita hallituksen harjoittamaa talouskuria vastustavat poliittiset liikkeet ovat tuoneet esiin viime aikoina.
– Kun katsoo sitä mahtavaa verotulojen määrää, josta valtio on vapaaehtoisesti luopunut, tai kun ajattelee, mihin kaikkeen valtio on ylipäänsä hukannut varojaan, tuntuu pikemminkin siltä, että maamme talous olisi fantastisessa kunnossa. Muutoinhan ei olisi mitään järkeä sinä, että on luovuttu näin suurista tulonlähteistä, Aho sanoi.
Hän totesi valtion luopuneen esimerkiksi makeisverosta ja alentavan autoverotusta. Toisaalta valtio kuluttaa varoja Talvivaaran saastuttavaan kaivostoimintaan 650 000 euroa päivässä. Myös valtionyhtiöiden pitkään jatkettu yksityistäminen ja tämän kansallisvarallisuuden vuotuisista tuotoista ja arvonnoususta luopuminen ovat koituneet valtiolle tappioksi.
– Korjatakseen valtiotalouden tilaa nykyinen hallitus on turvautunut maailman parhaiden taloustieteilijöiden suositusten vastaisesti ankaraan talouskuriin, mikä merkitsee palkkojen ja eläkkeiden vähentämistä, sosiaaliturvan heikennystä, kansanterveyden alasajoa, sekä yliopistoihin, koululaitokseen ja kulttuurin kohdistuvia suuria leikkauksia. Talousnobelistien kritiikki on kuitattu sillä, että he eivät muka tunne Suomen erityisolosuhteita, Aho totesi perjantaina.
Hän nosti myös esiin suuret yritystuet, joita maksetaan voittoa tekeville yrityksille ja esimerkiksi vuonna 2013 yhteensä 4,8 miljardia euroa. Yritykset eivät näytä käyttävän tukivaroja tuotekehittelyyn tai investointeihin vaan sen sijaan kasvattavat omistajille jakamansa voiton määrää kuten osinkoja.
– Yliopistojen suuria leikkauksia Juha Sipilä puolusteli tammikuun lopussa sillä, että ”silloin kuin leikataan, pääsee luovuus kukoistamaan ja päästään parempiin lopputuloksiin kuin silloin kun on enemmän rahaa käytettävissä.” Miksi tätä ei sovelleta myös vaikkapa yritystukiin? Aho ihmetteli.
Hän muistutti, että suomalaisyritykset maksavat tänä vuonna omistajilleen enemmän osinkoja kuin kertaakaan aikaisemmin: 11,4 miljardia euroa.
– Thatcheriläisyys ja republikanismi talousihanteena merkitsee pohjoismaisen hyvinvointivaltion raunioittamista. Se tekee ymmärrettäväksi myös yksityistämisvimman: kaikki julkinen omistus on pahasta, parempi jos julkinen omaisuus aina maamme kansallisomaisuutta myöten olisi melkein kenen hyvänsä muun omistuksessa kuin oman maan valtion tai kuntien, Aho sanoi.
Hän muistutti, että englantilaisten ja yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan jokainen kulttuuriin sijoitettu euro maksaa itsensä epäsuorasti takaisin kaksin- tai jopa kuusinkertaisesti – eli kulttuurilaitosten ylläpito on kannattavaa toimintaa.
– Sama hyötysuhde ilmenee myös, kun sijoitetaan koulutukseen ja tutkimukseen, Aho totesi.
– Kulttuurilaitokset ovat yhteiskunnallisissa murrostilanteissa äärimmäisen tärkeitä maallemme. Ne voivat toimia kriittisintä ääninä tai ylipäänsä poliittisista suhdanteista riippumattomina henkireikinä ihmisille.
Aho suhteutti puheessaan lukuisia valtion budjetin kohtia kotimaisten orkesterien talouteen. Esimerkiksi yli 11 miljardin osinkopotilla Suomen suurin sinfoniaorkesteri Helsingin kaupunginorkesteri konsertoisi 377 vuotta.
Uutinen perustuu puheen julkaistuun tekstiin.