Maaliskuussa 2011 Japanin Fukushimassa sattui vakava ydinvoimalaonnettomuus. Sen varoittamana Saksa päätti ajaa alas ydinvoimalansa.
Episodi sisältyy Mika Taanilan ja Jussi Eerolan dokumenttiin Atomin paluu (2015). Tekijät ovat paneutuneet asiaansa seikkaperäisesti ja eri lähteistä ammentaen. Kokonaisuus on vakuuttava, kerrontaa elävöittävät mukavasti pikku jipot kuten nopeutetut kuvat.
Keskiössä on Olkiluoto 3 ydinvoimalan rakennushanke. Se on edennyt jo vuosia takkuillen, valmistuminen on viivästynyt ja kustannukset nousseet koko ajan. Korvausvaateita on sadellut omistajan (TVO) ja toimittajan (Areva) kesken miljardien edestä.
Dokumentti jäljittää projektin etenemistä rakennushankkeen alkamisesta (2005) saakka. Tekijöiden valttina on monipuolisuus ja moniäänisyys. Sanansa sanovat niin hankkeen johto- ja puuhamiehet kuin vastustajatkin, Eurajoen kunnan johto, puolalaiset siirtotyöläiset, ja paikkansa on työmaapapillakin.
Ensimmäinen soraääni kuullaan ruohonjuuritasolta raudoittajan lausumana. Tuolloin hanke on vasta alkutekijöissään.
Vierailu 9 km voimala-alueelta sijaitsevassa Koivuniemen kylässä tarjoaa hätkähdyttävän näkymän: näin massiivisen voimalinjarakennelman keskellä asuminen on maallikon silmin iso terveysriski. Tähän myös puututaan.
Aiemmin on nähty kuva Eurajoelle tulijaa tervehtivästä kyltistä ”Suomen sähköisin kunta”. Kun nämä kaksi näkymää suhteutetaan toisiinsa, niin vaikutelma on lähes hirtehinen.
Varsinaisesti kriittiseksi ääneksi nousee kotiläksynsä hyvin lukenut sähkömies Arto Lauri. Hänen näkemyksiään ei juuri viralliselta taholta kommentoida. Näin korostuu kuin itsestään valtava kuilu voimalahankkeen edustajien ja sitä vastustavan pienen vähemmistön välillä.
Hahmottuva kuva Eurajoesta ydinvoimalapaikkakuntana on kiitettävän vivahteikas. Pohjalla sykkivät isot energian tuotantoa koskevat taloudelliset intressit. Ne yltävät reippaasti ohi sekä paikkakunnallisten että kansallisten rajojen.
Arevan pr-päällikön Philippe Krochen ajatus vuodelta 2007 on kiinnostava: Olkiluoto 3 on hyvin tärkeä lännen ydinvoimalateollisuudelle, ja nimenomaan jälkeen Tšernobylin katastrofin. Sen taustaa vasten lopussa esiinn ostettavat, ydinjätteen sijoitukseen liittyvät riskitekijät tuntuvat huolestuttavilta.
P.s. Seuraavana päivänä tämän jutun kirjoittamisen jälkeen tuli tieto Olkiluodon voimalan polttoainevauriosta.
Dokumenttiprojekti: Atomin paluu
TV1 ma klo 21.30.