Vasemmistoliiton esittämä lakisääteinen minimipalkka eteni keskiviikkona eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokuntaan. Vasemmistoliiton mallissaminimipalkka määräytyisi keskipalkan perusteella niin, että minimipalkaksi muodostuisi 10 euroa tunnissa. Tämä tarkoittaisi 1 700 euroa kuukaudessa kokoaikatyöstä. Harjoittelijan palkka voisi olla 80 prosenttia minimipalkasta.
Vasemmistoliitto esittää, että minimipalkkaa tarkistettaisiin vuosittain siten, että se olisi puolet väestön keskipalkasta.
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen kysyi Taloustutkimuksen välityksellä suomalaisilta, tulisiko Suomeen säätää minimipalkka? 71 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittyä niiden 22 EU-jäsenmaan joukkoon, jossa lakisääteinen minimipalkka on jo käytössä. Minipalkkaa vastusti 22 prosenttia vastanneista ja 7 prosenttia ei osannut sanoa.
Lakiesityksen lähetekeskustelussa kansanedustaja Anna Kontula sanoi, ettei vasemmistoliiton esitys ole mitenkään hirveän radikaali, vaan siinä on kyse työmarkkinoiden perusasioista.
– Minimipalkka on jo käytössä lähes kaikissa Euroopan maissa. Suomesta se puuttuu, sillä meillä on katsottu, että yleissitovuuden vuoksi työehtosopimuskohtaiset minimipalkat riittävät. Kuitenkin Suomessa on jo nyt lähes neljännesmiljoona palkansaajaa, joiden palkoista ei sovita lainkaan työehtosopimuksilla ja joiden vähimmäispalkasta ammattiliitot eivät neuvottele. On odotettavissa, että tämä ryhmä lähivuosina vain kasvaa.
Hämmennystä oikealla ja ay-liikkeessä
Esitystä minimipalkasta on arvosteltu sekä oikealta että ammattiyhdistysliikkeestä. Oikealta on sanottu sen vaarantavan Suomen kilpailukyvyn. Ammattiyhdistysliikkeen piirissä taas on oltu huolissaan siitä, että yleinen minimipalkka voisi nakertaa yleissitovien työehtosopimusten asemaa.
Anna Kontula piti kumpaakin huolta aiheettomana.
– Erityisesti Saksan kokemus on osoittanut, että minimipalkka voi hyvin elää yleissitovien työehtosopimusten kanssa rinnakkain, jopa vahvistaa niitä. Esityksessä ehdotettu minimipalkan taso on niin maltillinen, että sillä ei olisi mainittavaa vaikutusta työehtosopimusten piiriin kuuluvilla aloilla.
Kontulan mukaan esimerkiksi pienistä palkoistaan tunnetun kiinteistöalan ja kaupan alan vähimmäispalkat ylittävät nyt ehdotetun minimin.
– Sen sijaan yksittäisissä työehtosopimusten ulkopuolelle jäävissä töissä minimipalkalla on merkitystä. Sen myötä Suomessa kaikki palkkatyö noudattaisi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean vaatimusta siitä, että kokoaikaisen työn palkalla pitää päästä yli kansallisen köyhyysrajan.
Perusasiat unohtuneet
Kontula sanoi, että työmarkkinoiden peruslainalaisuudet ovat päässeet unohtumaan, kun viime viikkoina on ehdotettu työtä ilman palkkaa ja työtä nälkäpalkalla sekä vaadittu, että yrityksille voittoa tekevien työntekijöiden palkat pitäisi maksaa verovaroista.
– Koko modernin ajan työmarkkinoiden ytimessä on ollut ajatus palkkatyöstä, siis siitä, että työmarkkinoiden perustoimijoita ovat aikaansa myyvä työntekijä sekä sitä ostava työnantaja. Lisäksi vähintään viimeiset 150 vuotta on ajateltu, että täysipäiväisestä työstä maksettavan palkan tulee olla niin suuri, että työntekijä pystyy elättämään sillä itsensä ja perheensä. Siis: toisen voiton tavoittelun eteen toisen määräysvallan alaisuudessa tehdystä työstä maksetaan palkkaa, joka kattaa työvoiman uusintamiskustannukset, Kontula luetteli perusasioista lähetekeskustelussa.