Pieni kotikatuni Maputon laitakaupungilla oli heräilemässä yhtenä niistä välipäiviksi kutsutuista päivistä (29.12), kun sinne pysähtyi kolme kauttaaltaan panssaroitua kuorma-autoa. Kymmenet kypäräpäiset konepistooleja olallaan roikuttavat poliisit kömpivät massiivista ajoneuvoista alas kadulle tupakoimaan.
Parin tunnin päästä twiittejä yliopiston kampuksella silmäillessäni tajusin, että panssariajoneuvot olivat piilotelleet kadulla oppositiopuolue Renamon päämajan piiritystä valmistellen noin puolen kilometrin päässä kotoani.
Julkisuudessa keskellä kaupunkia erittäin vilkkaalla markkinakadulla toteutettua operaatiota arvosteltiin äärimmäisen vaaralliseksi.
Pääsiäissunnuntaina poliisi ei tyytynyt enää piiritykseen vaan se teki rynnäkön sisälle Renamon päämajaan sekä puolueen puheenjohtajan Afonso Dhlakaman kahteen Maputon asuntoon. Poliisi väitti etsineensä ja löytäneensä niistä sota-aseita. Renamon tiedottaja väitti aseiden olevan laillisia.
Jo vuonna 2012, ennen varsinaista aseellista konfliktia, molemmat parlamentin oppositiopuolueet arvostelivat poliisin aseellisia rynnäkköjä heidän toimistoihinsa useissa eri lääneissä. He syyttivät Frelimoa poliittisesta suvaitsemattomuudesta, mikä ilmenee muun muassa opposition kannattajien syrjintänä työpaikkoja täytettäessä.
En silti muista, että puoluetoimistojen piirityksiä ja rynnäkköjä olisi aiemmin tapahtunut diplomaattien, kansainvälisten järjestöjen ja ulkomaisten liikemiesten kansoittamassa pääkaupungissa.