Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on huolissaan nuorten kohtalosta hallituksen kaavailemassa perustulokokeilussa.
Kontula pitää muuten hyvän raportin epäkohtana ehdotusta alle 25-vuotiaiden sulkemisesta kokeilun ulkopuolelle. Kokeilusta julkistettiin keskiviikkona esiraportti.
– Raportista ei rajausta perustella muulla kuin aikaisemmilla, nuoria monella tapaa kurittavilla sosiaalipoliittisilla linjauksilla, mutta julkistamistilaisuudessa kuultiin vanhoja tuttuja ennakkoluuloja nuorison taipumuksesta laiskotteluun.
Kontula muistuttaa, että tutkimustieto ei tue myyttiä nuorten passiivisuudesta, ei myöskään vastikkeellisuuden tehoista nuorten aktivoitumisessa. Hän toteaa, että kiristyneen sanktiopolitiikan tiedetään johtaneen tulottomien kotitalouksien lisääntymiseen erityisen voimakkaasti juuri tässä ikäryhmässä.
– Juuri nuorilla on parhaat valmiudet siirtyä perustulon myötä uusiin toimintamalleihin, tehdä keikkatöitä, perustaa mikroyrityksiä ja laajentaa jakamistaloutta. Olisi paitsi tasa-arvon näkökulmasta epäilyttävää, myös tutkimuksellisesti älytöntä rajata heidät kokeilun ulkopuolelle.
Liian pieni budjetti
Kontula on on huolissaan myös perustulokokeilun rahoista.
Hän viittaa esiraportin toimeksiantoon, jossa perustulokokeilu painottuu yksilöllisiin työntekoon kannustaviin vaikutuksiin. Raportin laatijoiden tavoin Kontula pitää tärkeänä, että kokeiluasetelma mahdollistaa tiedonkeruun myös perustulon yhteisöllisistä ja välillisistä vaikutuksista.
– Tämä puolestaan edellyttää rahoitusta, alueelliseen, riittävän pitkäkestoiseen kokeiluun, Kontula toteaa.
Hän painottaa, että raportin mukaan budjetti ei siihen nyt riitä. Hän toteaa, että satunnaisotantaan tai hyvin pieneen alueelliseen otantaan rajautuva kokeilu saattaa tuottaa puutteellista tai vääristynyttä tietoa perustulon yhteiskunnallisista vaikutuksista.
– Miten sellaisen pohjalta voisi sitten jatkossa rakentaa fiksua sosiaalipoliittista uudistusta, Kontula ihmettelee.
Hoiva hyötyisi
Kontula nostaa esimerkiksi ne kansantaloudelliset vaikutukset, jotka syntyisivät, kun ihmisillä on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet keskinäiseen huolenpitoon:
– Samaan aikaan kun kannamme huolta hoivasektorin ylikuormittumisesta väestön ikääntyessä, meillä on paljon suomalaisia, jotka haluaisivat huolehtia läheisistään, mutta eivät voi sitä taloudellisista syistä tehdä, hän toteaa.
– Perustulo voisi helpottaa esimerkiksi läheisten hoivarinkejä, kun osa toimeentulosta olisi taattu. Tästä syystä ei kokeilua liioin tule suunnata vain pienituloisille.