Maire Soiluva

Ennen vauhditettiin palkankorotuksia, nyt ulosmarssit ovat surulakkoja muun muassa laajojen irtisanomisten takia.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kauhistelitorstaina suomalaista lakkoilua. Sen työtaistelutilaston mukaan järjestön jäsenyrityksissä toimeenpantiin viime vuonna kaikkiaan 166 työtaistelua, joihin osallistui noin 128 000 työntekijää ja niissä menetettiin yli 105 000 työpäivää. Työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden määrä kaksinkertaistui ja työaikamenetykset kolminkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna.

SAK:n vastaus EK:n tilastoon saatiin iltapäivällä. SAK:n laskelmien mukaan työtaisteluiden takia menetettiin viime vuonna yksityisellä sektorilla noin 0,05 prosenttia työajasta. Se tekee kokonaistyöaikaan häviävän pienen loven, toteaa erikoistutkija Tapio Bergholm SAK:n verkkosivuilla.

Bergholmin mukaan viime vuonna työtaisteluissa menetetyn työajan määrää kasvattivat hallituksen pakkolakiesitykset.

– Pakkolakeja vastustavaan palkansaajien lailliseen mielenilmaukseen osallistui syyskuussa arviolta noin 300 000 työntekijää. Heistäkin suuri osa palasi saman päivän aikana takaisin töihin, Bergholm sanoo.

Hänen mukaansa merkittävä osa tilastoissa näkyvistä työtaisteluista on lyhytaikaisia ulosmarsseja.

ILMOITUS

– Aiemmin paikallisin työtaistelutoimin vauhditettiin työehtosopimuksen ylittäviä palkankorotuksia. Viime vuosikymmeninä nämä ulosmarssit ovat vaihtuneet surulakoiksi, joilla työntekijät reagoivat muun muassa laajoihin irtisanomisiin.

EK:n mukaan 60 prosenttia viime vuoden työtaisteluista oli laittomia. Bergholmin mukaan EK toimii yhtä aikaa syyttäjänä ja tuomarina asiassa, jossa tuomiovalta on aivan toisaalla.

– Työtaistelujen laillisuudesta eivät päätä EK, SAK eivätkä muutkaan etujärjestöt. Päätösvalta asiassa kuuluu yksinomaan työtuomioistuimelle, minkä työnantajapuolenkin pätevät työmarkkinajuristit hyvin tietävät.