Hallitus aikomus säästää 61 miljoonaa euroa vammaisten palveluista on nostanut vammaisjärjestöt takajaloilleen. Invalidiliitto muistuttaa vaikeimmin vammaisten henkilöiden ihmisarvosta. Myös yli 75-vuotiailla vaikeavammaisilla on oikeus ikääntyä arvokkaasti.
Leikkaukset rajoittavat vammaisten liikkumista, osallistumista arkielämään ja itsenäistä asumista. Henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut sekä palveluasuminen muutettaisiin harkinnanvaraisiksi ja maksullisiksi.
Yli 75-vuotias vammainen vanhus putoaisi vammaispalvelulain ulkopuolelle. Palvelut muuttuvat harkinnanvaraisiksi, jos hallitus toteuttaa aikeensa vammaisten palvelujen siirtämisestä vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain piiriin.
Kehitysvammaisiin ihmisiin ja heidän perheisiinsä kohdistuu pakkosäästöjä monesta suunnasta.
Hallituksen peruttava vammaisten kurittaminen
Viittätoista järjestöä edustava Suomen omaishoidonverkosto vaatii hallitusta purkamaan päätöksensä. Sen mukaan iäkkäiden vammaisten henkilöiden palvelujen toteuttaminen maksullisina tai tuloharkintaisina karsii etenkin kaikkein vähävaraisimpien vammaisten ihmisten palveluja.
Säästöjen sijaan menot kasvavat. Laitoshoidon, palvelukotien, osastojaksojen ja ambulanssikyytien tarve kasvaa omaishoitoperheiden tukien heikentyessä. Vammaisten taloutta rasittavat usein myös vammasta tai sairaudesta aiheutuvat lääke- ja muut terveydenhuoltokustannukset, joita hallitus on jo korottanut.
Kehitysvammaisten Tukiliitto vaatii hallitusta noudattamaan YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen reunaehtoja ja tavoitteita. Tämä tarkoittaa suunnitelmien kokonaisarviointia. Kehitysvammaisiin ihmisiin ja heidän perheisiinsä kohdistuu pakkosäästöjä monesta suunnasta.
Suuri osa tukia saavista ihmisistä on ollut syntymästään saakka vaikeasti vammaisia tai vammautunut nuorella iällä. Harva saa työeläkettä ja elää pienellä takuueläkkeellä. Moni joutuu hakemaan toimeentulotukea Kelalta, jos perustukia leikataan.
Vammaislakien uudistus säästöjen ehdoilla
Hallitus siirtääkin vammaisia luukulta toiselle. Nykyinen lainsäädäntö kaipaa selkiyttämistä, mutta ei leikkaamalla. Kynnys ry:n mukaan on tärkeää yhdistää vammaispalvelu- ja kehitysvammalait yhdeksi laiksi ja luoda kaiken kaikkiaan nykyaikaisempi laki.
Järjestö epäilee, että jos tämän prosessin tavoitteena on saavuttaa 61 miljoonan euron säästöt, laista tuskin tulee ihanteellinen. Myös Suomen CP-liitto vaatii vammaislainsäädännön uudistamista kokonaisuutena, siten etteivät palvelut heikkene yhtäkkiä iän myötä.
Peruspalveluista vastaavan ministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan lakihankkeen käsittely on vasta valmisteluvaiheessa ja kestää vähintään vuoden. Kansanedustaja Kari Uotila ihmettelikin eduskunnan kyselytunnilla 17.3., miten Rehula voi jo etukäteen tietää säästöjen olevan tasan 61 miljoonaa euroa, jos kokonaisuuden sisältö ja toteutustavat selviävät vasta vuoden päästä.
Oma huonekin viedään?
Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen on erityisen huolissaan vammaisten asumisesta. Riskinä on uuslaitosten ja asuntokeskittymien syntyminen. Jatkossa vammainen ihminen ei välttämättä voi saada edes omaa huonetta. Nyt puhutaan mahdollisuudesta kahden hengen huoneisiin.
Säästötoimien arvioidaan ohjaavan asumispalveluita täysin päinvastaiseen suuntaan kuin niitä on viime vuosina kehitetty. Suuntaus on ollut vahvasti kohti yksilöllisiä, syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita.