Kilpailukykysopimus puhutti viimeistä kertaa ennen kesäkuun puoluekokousta Helsingissä koolla ollutta vasemmistoliiton puoluevaltuustoa. Huoli on syvä: kamelin selkä on katkeamaisillaan ja työläisiä potkitaan kuin jalkapalloa.
Puoluevaltuuston jäsen Kauko Niemi Pohjanmaalta kysyi, että missä vaiheessa kamelin selkä taittuu. Hän näkee, että meneillään on työväenliikkeen ja julkisen sektorin alasajo.
Hän pitää valitettavana, että vihervasemmisto ja ay-liike nähdään kehityksen jarruna. Puuttuu yhtenäinen työväenliike. Eikä ay-liikekään ole yhtenäinen suhtautumisessaan kilpailukykysopimukseen.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen ihmetteli Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallituksen päätöstä lähteä neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta.
Hän luetteli liudan hallituksen pienipalkkaisiin kohdistamia leikkauksia lähtien vuosiloman leikkausten vaikutuksista naisvaltaisille aloille päätyen päivähoitomaksujen korotuksiin. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kärsivät.
Kansanedustaja Li Andersson arvioi PAM tehneen merkittävän teon kyseenalaistaessaan kilpailukykysopimuksen. Tämä loi tilaa jatkoneuvotteluille ja omien tavoitteiden asettamiselle.
Saamelaisten edustaja Matti Kyllönen Lapista pitääkin kilpailukykysopimusta pelkästään työntekijöiden etujen leikkaamisena. Samaan aikaan on annettu erilaisia etuja työantajille. Hän peräsi verotukseen oikeudenmukaisuutta. Suurituloiset eivät edes tiedä mihin rahansa laittavat.
Valtuuston jäsen Mikko Kuoppa Pirkanmaalta ilmoitti olevansa sekä surullinen ja raivoissaan. Nyt ollaan neuvottelupöydissä alentamassa palkkoja. Hänen mukaansa palkkoja alentamalla ja työaikaa pidentämällä ei luoda työpaikkoja.
Antti Knuuttila Pohjanmaalta ihmetteli, että miksi ay-liitot ovat nostaneet veronkevennykset esiin. Duunarina hän on valmis maksamaan veronsa. Hän kaipaa työtä ja yhteiskunnan tarjoamia palveluja.
Vasemmisto-opiskelijoiden Pinja Laukkanen puhui opiskelijoiden ahdingosta. Sipilän hallitus pahentaa hoputtamalla ja kiristämällä opiskelijoiden ongelmia. Opiskelijat pakottavat koulutusputkesta ulos, vaikka heitä ei odota muuta kuin massatyöttömyys.
Hän muistutti, että Y-sukupolven lapset varttuivat kodeissa, joissa elettiin 90-luvun lamassa. Nyt he opiskelevat pitkittyneen lamana aikana vailla toivoa vakituisesta työstä. Positiivisena hän näkee opiskelijoiden pääsyn yleisen asumistuen piiriin ja perustulokokeilun etenemisen.