Jarmo Lintunen

Vanhan sanonnan mukaan ”Laki on niin kuin se luetaan”, ja se pitää perustuslainkin suhteen hyvin paikkansa. Tulkitsijoita pitää käyttää kuten viime aikoina on hallituksen suunnittelemissa lakimuutoksissa nähty. Perustuslakimme takaaman yhdenvertaisuuden rikkominen eläkkeensaajien kohdalla on kuitenkin niin selvä asia, että tuntuu kummalliselta, mikseivät oikeusoppineet ole puuttuneet siihen.

Kysymyksessä on ”taitetun” indeksin aiheuttama eläkeläisten tasa-arvon rikkominen. Taitettu indeksi on huonontanut eläkeläisten ostovoimaa vuodesta 1996 lähtien noin kahdella prosentilla vuodessa. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi 15 vuotta eläkkeellä olleen ostovoima on pudonnut 30 prosenttia siitä kun hän jäi eläkkeelle. Siis, mitä kauemmin ihminen on eläkkeellä, sitä huonommaksi hänen eläkkeensä ostovoima jää. Eläkeläiset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa eläkkeellä olonsa pituuden mukaan.

Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, vaan eduskunnan perustuslakivakiokunta valvoo perustuslain toteutumista. Tuskinpa valiokunta eduskunnan säätämiin lakeihin kovin helposti puuttuu, koska se olisi omiin tekemisiin puuttumista.

Wikipediasta löytyy lähes 60 valtiota, joissa on perustuslakituomioistuin. Oikeusvaltiona Suomen pitäisi kuulua tähän joukkoon.

Kun perustuslakivaliokunnasta ei taida olla apua eläkeläisten tasa-arvoloukkauksiin, on olemassa Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, joka hyvinkin voisi puuttua mainittuun epäkohtaan. Asian korjaamiseen pyrkii myös kansalaisaloite: ”Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi”.

Jos ryhmäkanne olisi sovellettavissa tähän asiaan, voisivat eläkeläiset vaatia korvauksia perustuslain vastaisen ikäsyrjinnän aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Kun työeläkerahastoissa on yli 180 miljardia euroa, riittäisi niistä hyvin rahaa korvauksiin, semminkin kun rahastot kasvavat koko ajan. Suurin osa eläkeläisistä käyttäisi korvausrahat välttämättömään kulutukseen, mikä olisi todellinen piristysruiske kansantaloudellemme.

Suurin osa työeläkevaroista on sijoitettu ulkomaille. On sanottu, että Suomi on niin pieni maa, ettei tänne voi sijoittaa niin suuria rahamääriä. Siksi sijoitus eläkeläisiin olisi meidän omien rahojemme parasta käyttöä koko maankin kannalta.

Sen verran voisi vielä puuttua indeksikorotusjärjestelmään, että ei ole mitään syytä lisätä eläkkeellä olevien taloudellista eriarvoisuutta prosenttikorotuksin. Voitaisiin laskea kunkin vuoden eläkkeiden kokonaiskorotusmäärä ja jakaa se kaikille samansuuruisena. Se, että eläkkeitä on ansaittu eri summat, tulee jo huomioitua alkueläkkeen määrässä.