Korkeimman oikeuden viimeviikkoisen päätöksen taustalla on työnantajien vuosikymmenen alussa keksimä uusi oikeuskeino ns. laittomia lakkoja vastaan. Keksintö oli käräjäoikeudelta haettava väliaikainen turvaamispäätös, jota höystetään uhkasakolla.
Työnantajat olivat, ja ovat edelleen, tyytymättömiä laittomien työtaistelujen heidän mielestään liian pieniin hyvityssakkoihin. Ne ovat enimmillään 30 000 euroa. Tosin hyvityssakkoja voidaan määrätä kuinka usein tahansa, vaikka kerran päivässä.
Turvaamispäätös syntyy helpommin. Se perustuu yhden tuomarin harkintaan ja Finnairin tapauksessa yli miljoonan euron uhkasakot päätettiin yhdellä nuijankopauksella ja vastaajaa kuulematta.
Konsti oli keksitty jo aikaisemmin, mutta niille ei lakituvissa juuri korvaa lotkautettu. Vuoden 2012 paikkeilla turvaamishakemukset alkoivat menestyä käräjäoikeuksissa työnantajia rohkaisevalla tavalla.
Esimerkiksi Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja iloitsi turvaamistoimien olevan tärkeä osa työrauhajärjestelmää. Myös AKT:tä vastaan turvaamispäätöstä hakeneen ja saaneen kotkalaisen lannoitefirman asianajaja katsoi turvaamispäätöksiä myönnetyn jo niin useita, että ne alkavat kuulua vakituiseen keinovalikoimaan.
Oikeudenkäytön ripeys turvaamispäätöksissä perustuu asian luonteeseen. Toimenpide kuuluu kauppaoikeuteen ja on tuttu esimerkiksi perinnönjakokiistoissa. Turvaamistoimen tarkoitus on estää hukkaamasta kiistanalaista omaisuuserää kiistan kestäessä.
Työriitojen selvittelyyn turvaamistoimea ei ole tarkoitettu. Korkeimman oikeuden päätös vahvisti asian ja selkiytti samalla työtuomioistuimen roolia työelämän riita-asioiden ratkojana.