Jarkko Mänttäri

Lukuisissa uutisissa ja yleisönosastokirjoituksissa on viime viikkoina tuotu esiin vanhusten kotihoidon riittämätön taso. Miltei päivittäin saamme lukea ja kuulla kauhutarinoita paitsi kaatuneista ja kotoaan kadonneista, myös kotiinsa ilman ruokaa, juomaa ja lääkkeitään unohdetuista vanhuksista. Tulevaisuudessa tilanne vain pahenee muistisairauksien lisääntyessä.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin teettämän, viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan vanhusten kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. Hoidon laadusta oli huolissaan tyrmistyttävät 95 prosenttia kyselyyn vastanneista henkilöstön edustajista. Työn rasittavuus oli vastaajien mukaan lisääntynyt ja jopa kaksi kolmasosaa harkitsi alan vaihtoa.

Vuonna 2013 voimaan tulleessa vanhuspalvelulaissa painotetaan vanhusten palveluiden järjestämistä niin, että vanhus voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Lakia säädettäessä kotihoidon resursseja oli tarkoitus lisätä. Tämä tarkoitus ei kuitenkaan toteutunut. Kotihoitopainotteisuuteen siirryttäessä säästyneitä rahoja olisi tullut käyttää kotihoidon kehittämiseen.

Vaikka laki edellyttää, että kotihoidon palvelut ovat vanhukselle riittävät, käytännössä asiassa on tulkinnanvaraa ja hoidon laadun valvonta on riittämätöntä. Palveluiden määrä ja laatu vaihtelevat alueittain. Henkilökunnan nopea vaihtuvuus vaikuttaa asiakkaan kokemuksiin hoidosta ja yhteydenpitoon omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä.

Suurin ongelma julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella näyttää olevan se, ettei huonokuntoisille vanhuksille saada laitoshoitopaikkoja tarpeeksi nopeasti. Vanhusten kunnon kartoittamisprosessit ovat kankeita ja hitaita. Kotonaan asuu vanhuksia, joiden kohdalla puhutaan jopa heitteillejätöstä. Tähän tulisi reagoida nopeasti.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on aloittanut valtakunnallisen selvityksen vanhusten kotihoidon puutteista. Heti kun selvityksen tulokset saadaan, on siinä esiin tuodut epäkohdat hoidettava kuntoon. Kysymys on vanhustemme perus- ja ihmisoikeuksista. Niitä ei voida polkea rahapulan varjolla.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja