Onko demokratia eli kansanvalta vallannut alaa Iranissa teokratialta eli jumalanvallalta? Näin monet ajattelevat. Toiset taas vakuuttavat jumalanvallan olevan maassa niin tarkkaan suojeltu, ettei sitä helposti syrjäytetä.
Viime perjantain vaalit Iranissa antoivat yllättävän selvän tuen kansanvallalle. Osallistuminen oli niin vilkasta, että vaalihuoneistojen aukioloa piti pidentää koko maassa useilla tunneilla ja Teheranissa jopa viidellä tunnilla. Siellä kansanvallan kannatus oli ylivoimainen.
Presidentti Hassan Rouhanin ”Toivon lista” sai pääkaupungissa kaikki 30 parlamenttipaikkaa ja asiantuntijoiden neuvoston pääkaupungille kiintiöidyistä 16 paikasta yhtä lukuunottamatta kaikki.
Vaalitulos ei automaattisesti merkitse politiikan muutosta.
Neuvoston tehtävä on valita maalle uusi hengellinen johtaja, jos tämä tulee ajankohtaiseksi sen kahdeksanvuotisen toimintakauden aikana. Näin saattaa tapahtua – maan korkein johtaja ajatolla Ali Khamenei on 76-vuotias eikä hänen terveydentilansa ole paras mahdollinen.
Jumalanvallan kannattajat olivat kuitenkin tehneet parhaansa torjuakseen tällaisen vaalituloksen. Iranin monimutkaisessa järjestelmässä valvojien neuvosto hyväksyy tai hylkää kaikki vaalien ehdokkaat. Tänä vuonna melkein kaikki vähänkin uudistusmieliset hylättiin uskonnollisesti epäluotettavina. Teheranin ”Toivon” parlamenttilistalle aiotuista 30 ihmisestä vain yksi oli läpäissyt seulan.
Vastaavissa tilanteissa aikaisempina vuosina kansanvallan kannattajat ovat luopuneet pelistä ja jättäneet äänestämättä. Nyt päätettiin toimia toisin. Teheranissa koottiin uusi 30 hengen lista, jonne tuli sen yhden ”oman” lisäksi erilaisia välimaaston ihmisiä, jos he suostuivat tulemaan mukaan. Ei siis tiedetä, miten he tulevat toimimaan parlamentissa, mutta on mahdollista, että tällainen luottamus ja Teheranin vaaleihin liittynyt aktivismi muuttaa heidän asenteitaan.
Näin pyrittiin toimimaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta maakunnissa paikalliset ongelmat usein ovat tärkeämpiä ja uskonnollisuus syvempää. Toisaalta Rouhanilla on nyt hyvät edellytykset toimia maan tärkeimmällä poliittisella areenalla.
Uusi tilanne heijastaa mielialojen muuttumista Iranin ydinohjelmasta saavutetun sovun jälkeen. Iranin oma ydinohjelma on ollut tärkeä lähinnä jumalanvallan innokkaimmille edustajille – ehkä he ovat pelänneet muita uskontoja edustavien ulkovaltojen aikomuksia Iranin suhteen.
Näihin vieraisiin uskontoihin kuuluvat tietenkin lähinnä kristinusko ja juutalaisuus, mutta niiden lisäksi myös islamin suurempi haara, sunnalaisuus, on aktivoitunut viime vuosina, ja Saudi-Arabia ja Turkki ovat esiintyneet vihamielisesti šiialaista Irania kohtaan. Yhdysvallathan innosti Irakin sunnalaisen johtajan Saddam Husseinin sotimaan Irania vastaan kahdeksan vuotta 1980-luvulla. Israelin ääripoliitikot ovat uhanneet Irania sodalla ja Iranin vallankumouskaartit taas ovat esiintyneet (sanallisesti) hyökkäävästi Israelin suuntaan.
Iranin ydinohjelmaa vastaan suunnatut laajat sanktiot ovat köyhdyttäneet Irania ja iranilaisia merkittävästi. Nyt toivotaan hallitukselta taloutta piristäviä toimenpiteitä. Vaalitulos antaa Rouhanille valtuudet lisätä taloudellista yhteistyötä ulkomaailman kanssa. Vallankumouskaarti tulee ehkä vastustamaan tätä, vaikka onkin aktiivinen Iranin talouselämässä. Rouhanilla ei ole helppoa jatkossakaan, mutta vaalitulos antaa kuitenkin hänelle paljon tukea, myös ensi vuoden presidentinvaaleja ajatellen.
Valvojien neuvosto hyväksyi 3 000 uudistusmielisestä ehdokkaasta ympäri maata vain 30, siis yhden prosentin. Seula oli siis äärimmäisen tiukka. Sama neuvosto käy läpi parlamentin hyväksymät lait jumalanvallan kannalta, luultavasti myös tiukkaa seulaa käyttäen.
Vaalitulos ei siis automaattisesti merkitse politiikan muutosta. Mutta se lujittaa kansanvaltaa siinä mielessä, että uudistuksia haluavat kansalaiset huomaavat, että heitä on monta.
Naisten määrä kansanedustajien joukossa on kasvamassa yhdeksästä yli kahteenkymmeneen. Edellisen parlamentin naiset olivat melkein kaikki konservatiiveja, tulevien naisedustajien joukosta löytyy myös naisaktiiveja.
Jumalanvallan edustajat käskivät vallankumouksen jälkeen naisia olemaan hiljaa mielenosoituksissa, etteivät ulkopuoliset miehet kuulisi heidän ääntänsä. Kansanvallan edustajien joukoissa naisten asema on vankempi kuin jumalanvallan seuroissa, joissa edelleenkin katsotaan naisen paikan olevan kotona. Naiset eivät tule olemaan hiljaa. Voi odottaa mielenkiintoista kehitystä.