Lehtikuva/Roni Rekomaa

Tutkimusprofessori luopuisi kellojen siirtelystä ja vaihtaisi Suomen aikavyöhykettä.

Tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä kannattaa kansalaisaloitetta kesäajasta luopumiseksi terveydellisin perustein.

Uusi suomalainen tutkimus kertoo, että sairaalahoidot sydäninfarktin takia 2000-luvun alussa olivat odotettua harvinaisempia normaaliaikaan palaamisen jälkeisenä päivänä. Tällöin aamu sarastaa varhemmin, Partonen kirjoittaa THL:n blogissa.

Partonen kertoo blogissa valon vaikutuksesta sydämen rasitukseen. Tiedossa on ollut, että veren hyytyminen on huipussaan aamun tunteina. Äkkiherätys lisää sydämen rasitusta, mikä voi selittää sydäntapahtumien kertymistä aamupäivälle.

Silmien kautta tuleva valo voi kuitenkin suojella sydäntä herätessä. Partonen viittaa tuoreeseen sveitsiläiseen tutkimukseen, joka kertoi, että sarastusvalo pehmensi herätyksen sydäntä rasittavaa vaikutusta terveillä mutta univelkaisilla nuorilla miehillä talviaamuun heräämisen aikana. Esimerkiksi sydämen syketaso heräämisen aikana suureni vähemmän sarastusvalossa kuin herätyskäskyn seurauksena.

Aikavyöhyke on sopimus

Partosen mukaan tutkimukset osoittavat, että aamun valo hellii sydäntä ja verisuonia.

Se, mihin kellonaikaan ulkona on valoisaa, on sopimus, ja se vaikuttaa terveyteen, kirjoittaa Partonen. Maailman maiden enemmistö ei ole käyttänyt kesäaikaa koskaan tai on luopunut sen käytöstä.

”Kesäajan käytöstä on enemmän haittaa terveydelle kuin hyötyä. Tämän takia kesäajan käytöstä tulisi luopua”, hän toteaa.

Suomessa elimistön rasitusta voisi vähentää antamalla aamujen sarastaa aiemmin. Kesäajan käytöstä luopumisen lisäksi Suomi valitsisi Keski-Euroopan aikavyöhykkeen, jolloin vuorokaudessa olisi valoisaa aikaa enemmän ennen puoltapäivää kuin sen jälkeen. Aamut olisivat nykyistä valoisampia.