Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan komission tiedonanto ei tunnista tarvetta korottaa EU:n ilmastotavoitteita Pariisin sopimuksen mukaisiksi.
Komission tiedonannon mukaan EU osallistuu vuoden 2018 maailmanlaajuiseen tavoitteiden uudelleen tarkasteluun, mutta ei näe tarvetta nostaa tavoitteita.
Luonnonsuojeluliiton mielestä komission ehdotus riskeeraa EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisen. EU:n nykyinen päästövähennyssuunnitelma ei ole yhteneväinen alle kahden asteen polun kanssa.
– Jotta maailman maat pääsevät Pariisin sopimuksen mukaiselle päästövähennyspolulle, toimia tarvitaan mahdollisimman pian. EU:lle tavoitteiden nosto olisi luontevaa tänä vuonna, kun unionin ilmasto- ja energiasäädöksiä sorvataan uuteen uskoon, sanoo luonnonsuojeluliiton vs. toiminnanjohtaja Leo Stranius.
Liian alhaiset tavoitteet
Greenpeace katsoo Brysselissä julkistamassaan kannanotossa, että komissio rikkoo lupauksen saattaa EU:n tavoitteet Pariisin sopimuksen mukaisiksi.
Komission tiedonannossa EU pyrkii 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä perustuu kuitenkin tavoitteeseen rajata lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen, ei Pariisissa päämääräksi asetettuun 1,5 asteeseen.
Komissio myös lykkäsi pidemmälle aikavälille ulottuvien tavoitteiden asettamisen vuoteen 2023. Se haluaa odottaa seuraavaa YK:n ilmastoraporttia vuonna 2018.
Greenpeacen mukaan YK:n ilmastopaneeli tulee kuitenkin varmasti osoittamaan, että EU:n nykyiset tavoitteet ovat liian alhaisia torjumaan tuhoisan ilmaston lämpenemisen.
Greenpeacessa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan neuvonantajana toimiva Bram Claeys sanoo, että komission pitäisi tiukentaa ilmastotoimia Pariisin sopimuksen mukaisesti tulevassa uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevassa lainsäädännössä.
Viivyttely ei kannata
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä ilmaston kannalta EU:n tavoitteiden korottaminen olisi tehtävä välittömästi, sillä ilmastonmuutoksen riskit kasvavat kaiken aikaa. Kustannustehokas päästövähennyspolku olisi 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Tavoitteiden noston viivästyttäminen voi tarkoittaa lukkiutumista riittämättömiin toimiin ja siten tarve lakipaketin päivittämisurakalle jo muutaman vuoden kuluttua olisi suuri. Tänä vuonna EU valmistelee tavoitteiden toimeenpanoa muiden muassa uudistamalla päästökauppadirektiiviä sekä monia muita säädöksiä.
– Pariisin sopimuksen viesti oli selvä: fossiiliset polttoaineet jäävät historiaan. Olisi Suomen etu vauhdittaa tätä kehitystä. Useat järjestöt, yritykset ja yhteisöt ovat kannustaneet valtioita ja komissiota toimimaan heti. Meidän on tunnustettava 1,5 asteen lämpötilatavoitteen merkitys ja lähdettävä rakentamaan maailmaa, jossa elämme 35 vuoden kuluttua, Stranius summaa.
Tukiaisia fossiilisille pitäisi karsia
Pariisin sopimuksen toimeenpanoon on suhtauduttava vakavasti myös kansallisella tasolla.
– Suomeen tarvitaan sataprosenttisesti uusiutuviin nojaava energiajärjestelmä jo ennen vuotta 2050. Vaihtoehdot tämän toteuttamiseen tulee linjata energia- ja ilmastostrategiassa, kiteyttää Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Komission ehdotukset ilmastotoimien vauhdittamiseksi jäävät luonnonsuojeluliiton mukaan heikoiksi. Tarve tiekartalle ilmastorahoituksen kasvattamiseksi on suuri, jotta EU:n osuus teollisuusmaiden kehitysmaille lupaamasta sadasta miljardista dollarista vuoteen 2020 mennessä täyttyisi läpinäkyvästi.
Komissio ehdottaa kehitysmaiden tukiohjelmien vahvistamista.
– EU:n tulisi lisäksi laatia strategia fossiilisten energialähteiden tukien karsimiseksi, sillä ne ovat yhä noin kuusinkertaiset ilmastorahoitukseen verrattuna. Suomessa on erilaisia suoria ja epäsuoria energiatukia 2,1 miljardin verran, sanoo Aho.
Päästökauppaa uudistetaan
Pariisin ilmastosopimuksesta sovittiin joulukuussa 2015. Sen allekirjoittaneet maat tavoittelevat lämpötilan nousun rajaamista selvästi alle kahden asteen, pyrkien 1,5 asteeseen. Suomalaisten ja eurooppalaisten järjestöjen, yritysten ja politiikan edustajat ovat vedonneet EU-tavoitteiden noston puolesta.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoi keskiviikkona, että EU:n tulisi käynnistää Pariisin ilmastosopimuksen pohjalta pitkän aikavälin vähäpäästöisen kehityksen strategian valmistelu.
– EU:ssa päästökauppauudistus on jo käynnissä ja päästökaupan ulkopuolisia aloja koskevia komission ehdotuksia odotetaan kesällä. Nämä uudistukset koskevat vuoden 2030 tavoitteita. Tätä pidemmälle ulottuvaa tarkastelua kuitenkin tarvitaan, jotta EU:lla on Pariisin sopimukseen kokonaisvaltaisesti vastaava strategia, Tiilikainen sanoi ympäristöministeriön tiedotteessa.
– Pariisissa solmittu ilmastosopimus on käännekohta ja mahdollisuus EU:lle ja Suomelle. Päästövähennysten kokonaistasoa tarkastellaan vuonna 2018, ja siihen on valmistauduttava hyvissä ajoin, Tiilikainen jatkaa.
EU:n ympäristöministerit keskustelevat Pariisin sopimuksen edellyttämästä jatkotyöstä perjantaina Brysselissä.