12 järjestöä huomautti viime viikolla kannanotossaan, että Helsinki jätti tammikuussa ainakin 14 ihmistä pakkaseen ilman hätämajoitusta.
Sosiaalitoimi seurasi Helsingin sosiaaliviraston ohjetta, joka sitoo paperittomien ulkomaalaisten hätämajoituksen maasta lähtemiseen. Ohjeen mukaan hätämajoitusta saa yhdeksi yöksi ainoastaan, jos suostuu lähtemään maasta. Ohjeessa sanotaan myös, että jos ihminen ei poistu Helsingistä vaan jää kaupunkiin, hänelle ei enää tarjota hätämajoituspalveluja.
Perustuslain 19.1 §:n mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Paperittomat -hanke kanteli sosiaaliviraston ohjeesta ja Helsingin toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty vastaa Helsingin sosiaalitoimesta. Hän oli tammikuussa tietoinen siitä, että ihmiset jäivät vaille hätämajoitusta, mutta väitti silloin ristiriitaisesti että Helsingissä ei ketään jätetä pakkaseen. Oikeusasiamiehelle tehtyjen kanteluiden johdosta toimittaja Susanne Päivärinta haastatteli apulaiskaupunginjohtaja Laura Rätyä 24.2.2016 A-studiossa. Kansan Uutiset kävi läpi haastattelun ja löysi Rädyn väitteistä kymmenen asiavirhettä.
1. Ketään ei jätetty ilman hätämajoitusta
Räty: ”Meidän tietojen mukaan meidän kynnyksille ei ketään ole jätetty.”
VIRHE: Ihmiset jotka jäivät Helsingin toiminnan takia ilman hätämajoitusta, ovat romani- ja bulgariankielisiä. Heidän mahdollisuutensa selvittää hätämajoitukseen pääsyä on riippuvainen liikkuvaa väestöä tukevan päiväkeskus Hirundon työntekijöiden avusta. Hirundosta otettiin kovimpien pakkasten alettua yhteyttä sosiaalipäivystykseen ja Hietaniemenkadun asunnottomien palvelukeskukseen. Molemmista vastattiin, ettei hätämajoitukseen pääse. Palvelut olivat vain helsinkiläisille.
Vaikka ihmiset eivät kirjaimellisesti lähteneet paukkupakkasissa pyytämään hätämajoitusta niiden tahojen kynnykselle, joissa oli jo puhelimitse evätty mahdollisuus palveluihin, jäivät ihmiset vaille heille perustuslaissa turvattua oikeutta välttämättömään suojaan.
2. Kaikki pääsevät Helsingissä hätämajoitukseen
Räty: ”Meillähän on kaksi paikkaa johon voi ympäri vuorokauden hakeutua. On sosiaali- ja kriisipäivystys ja Hietaniemenkadun palvelukeskus ja niiden kynnyksille ei kyllä ketään jätetä.”
VIRHE: Laura Rädyn toimistoon otettiin yhteyttä kun sosiaalitoimelta tai Hietaniemenkadulta ei saatu apua. Ihmiset olivat tällöin joutuneet yöpymään -20 asteen pakkasissa ulkona jo usean yön ajan. Räty delegoi asian sosiaalivirastolle, jonka päällikkö lähetti sosiaaliohjaajille sähköpostin. Sähköpostissa ohjeistettiin toimimaan sosiaaliviraston ohjeen mukaan, joka sitoo hätämajoituksen maasta lähtemiseen.
3. On ok antaa sosiaali- ja terveyspalveluita vain oman kunnan asukkaille
Räty: ”Oikeus kriisimajoitukseen kuuluu ihan kaikille, juuri niin kuin tuossa todettiin riippumatta kotikunnasta, mutta muutoin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lain mukaan vain kunnan asukkaille.”
VIRHE: Kuusi päivää ennen Rädyn haastattelua apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin linjasi, että oleskeluluvan tai oleskeluoikeuden puuttumisesta huolimatta ulkomaalainen voi olla oikeutettu myös vakinaiseen oleskeluun perustuvaan toimeentulotukeen. Toimeentulotukilaissa ei säädetä että kunnan sosiaalipalveluihin olisi oikeus vain niillä, joilla on ulkomaalaislain mukainen pysyvä oleskelulupa tai -oikeus. Tämä tarkoittaa, että myös itä-Euroopasta tulleilla romaneilla voi olla oikeus pysyvämpiin sosiaalipalveluihin kuin pelkkään hätämajoitukseen.
4. Kaikki saavat apua hätätilanteessa
Räty: ”Lain mukaan tosiaan on niin että sosiaalipalvelut, pysyvät sosiaalipalvelut ovat vain kunnan asukkaille, mutta jokaisella kotikuntaan tai kotimaahan katsomatta on oikeus saada hätätilanteessa apua.”
VIRHE: Tämä avun saamisen Helsingin sosiaaliviraston ohje estää sitomalla avun saamisen maasta poistumiseen ja rajaamalla hätäavun saamisen vain yhteen kertaan.
5. Paperittomat saavat aina asiansa arvioitua sosiaalityöntekijällä
Räty: ”Päivystävä sosiaalityöntekijä aina käytännössä arvioi sitten että mikä se ihmisen tilanne on ja millä tavalla häntä voisi auttaa.”
VIRHE: Kun Hirundon työntekijät yrittivät varata sosiaalitoimen Kallion toimipisteestä aikaa perheelle, joka halusi viraston ohjeen mukaisesti palata kotimaahansa, toimipisteestä vastattiin että palvelut ovat vain helsinkiläisille.
6. Vaadittiin asuntoja, ei hätämajoitusta
Räty: ”Tässä on varmaan kyse vähän nyt eri tulkinnasta, että kyllä varmasti on niin että meillä on soitettu meidän sosiaalityöntekijöille ja kysytty että löytyisikö jostakin asuntoa tai jotakin muuta.”
VIRHE: Tammikuussa Hirundon työntekijät ja romaneja majoittavat helsinkiläiset soittivat Rädyn toimistoon, sosiaalityöntekijöille, Hietaniemenkadulle ja sosiaalivirastoon hätämajoituspaikkojen, ei asuntojen toivossa.
7. Hätämajoitusta annetaan niin kauan kuin hätätilanne kestää
Räty: ”Kuten sanoin niin nämä palvelut lähtee aina siitä että jokaisen ihmisen tilanne arvioidaan ja siinä tilanteen arvioimisessa arvioidaan myös esimerkiksi se että voiko matkustaa omalle kotipaikkakunnalleen, voiko matkustaa omaan kotimaahansa ja vasta viimesijaisesti sitten tarjotaan sitä kriisimajoitusta yhdeksi yöksi kerrallaan, mutta toki sitten seuraavana päivänä arvio voidaan tehdä uudelleen.”
VIRHE: Sosiaaliviraston ohjeen mukaan hätämajoitusta myönnetään yhdeksi yöksi ja vain kerran.
8. Tasa-arvoa olisi jos myös helsinkiläisiltä evättäisiin oikeus hätämajoitukseen
Räty: ”Ja ihan samanlainen asia tehdään kaikille muillekin, että tämä ei ole mitenkään niin kuin kansalaisuuteen katsova asia.”
VIRHE: Sosiaaliviraston ohje vie paperittomilta ulkomaalaisilta, kuten Itä-Euroopan romaneilta oikeuden hätämajoitukseen. Ainoastaan tilanteessa jossa edes helsinkiläisille ei tarjottaisi hätämajoituspalveluita niin Rädyn mainitsema ”samanlainen asia tehtäisiin kaikille muillekin”.
9. Sosiaaliviraston ohje ei kiellä tarjoamasta hätäapua
Ohjeessa lukee että hätämajoitusta myönnetään vain kerran. Mikäli henkilö ei suurlähetystöön ohjaamisesta tai matkakustannusten toimeentulotukena myöntämisestä huolimatta poistu Helsingistä vaan tekee päätöksen jäädä, ei hän enää ole oikeutettu kunnan järjestämään hätämajoituspalveluihin.
Räty: ”Sitten kun sitä ohjetta lukee hieman pidemmälle niin siellä lukee että aina voidaan arvioida ihmisen tilanne ja tarjota hänelle niitä palveluita joita hän ensisijaisesti sillä hetkellä tarvitsee. Eli meidän sosiaalityöntekijöillä on aina käytössä se mahdollisuus että se yksilöllinen arvio tehdään. Ja näiden ihmisten kohdalla sitä yksilöllistä arviota erityisesti kovilla pakkasilla pitää tehdä.”
VIRHE: Ohjeessa ei mainitun kohdan jälkeen ole Rädyn mainitsemaa kehotusta ihmisen tilanteen arvioimiseen ja palveluiden tarjoamiseen.
Yksin elävien tai lapsettomien pariskuntien osalta ohjeessa on ehdottomasti muotoiltu sääntö, jossa kielletään hätämajoituksen antaminen ihmisille jotka eivät suostu poistumaan maasta. Tämä sääntö ohjaa sosiaalityöntekijöiden toimintaa kaikilla tasoilla Helsingissä, Hietaniemenkadulla, sosiaali- ja kriisipäivystyksessä ja alueellisissa sosiaalitoimistoissa.
Kun on kyse lapsiperheistä, jotka eivät voi tai halua palata kotimaansa, sosiaalityöntekijää velvoitetaan ohjeessa tekemään lastensuojeluilmoitus ja tekemään kriisimajoituksen työryhmälle esitys majoituksesta. Työryhmä linjaa myönnetäänkö lapsiperheelle majoitusta vai ei.
10. Koska kaupunki ei huolehdi tarpeeksi muistakaan asunnottomista, voidaan kaikista heikoimmassa asemassa olevat asunnottomat jättää täysin vaille palveluja
Räty: ”Nyt pitää kuitenkin muistaa, että Helsingissä on noin 3 500 asunnotonta ihmistä, jotka tulevat hyvin erilaisista taustoista, he ovat helsinkiläisiä ja meidän pitää pystyä kohtelemaan ihmisiä samanarvoisesti ja emme me pysty kaikille helsinkiläisillekään asuntoa järjestämään.”
VIRHE: Koska oikeusasiamiehelle tehdyssä kantelussa on kyse hätämajoituksen eväämisestä, eikä pidempiaikaisista asumisesta, vertautuvat kadulla asuvat hätämajoitusta vaille jääneet Itä-Euroopan romanit ulkona asuviin helsinkiläisiin asunnottomiin. Heitä on sosiaaliviraston arvion mukaan Helsingissä noin 60. Helsinkiläiset asunnottomat pääsevät kuitenkin periaatteessa yöpymään Hietaniemenkadun palvelukeskukseen. Käytännössä Hietaniemenkatu on ollut tänä talvena ylipaikkoja myöten täynnä. Helsinki ei ole järjestänyt ihmisille riittävästi hätämajoituspaikkoja.
Juttua korjattu 2.3.2015 kello 12.44 : Lause korjattu muotoon: ”Paperittomat -hanke kanteli sosiaaliviraston ohjeesta ja Helsingin toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.