Lehtikuva/Roni Rekomaa

Pariisin ilmastopäätös toi uudet haasteet Suomellekin.

Suomi on tähän saakka pysynyt hyvin ilmastotavoitteiden vauhdissa. Nyt tarvitaan nopeasti uusia energiaratkaisuja, sillä Pariisin ilmastokokouksessa asetettu tavoite on aiempaa kovempi.

Tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilen ja öljyn korvaaminen muilla polttoaineilla vie kuitenkin aikaa, todettiin kehitysyhteistyöjärjestö Kepan ilmastoseminaarissa keskiviikkona.

– Uuden energialaitoksen suunnittelu vie viisi vuotta ja sen rakentaminen toiset viisi vuotta. Energiainvestoinnit pitää saada liikkeelle etupainotteisesti, totesi toiminnanjohtaja Jouni Keronen Climate Leadership Councilista CLC:stä. Järjestö edustaa liki puolta suomalaisista pörssiyhtiöistä.

Keronen muistutti, että nykyisillä päästötavoitteilla uusiutuvaan energiaan tarvittaisiin ainakin 16 500 miljardin dollarin investoinnit vuoteen 2030 mennessä. Standard & Poorsin tammikuisen raportin mukaan investoinnit ovat olleet 300 – 350 miljardia dollaria vuodessa. Jotta tavoitteeseen päästäisiin, investointivauhti tulisi yli kolminkertaistaa.

Seminaarissa toivottiin selkeyttä päästökauppaan, että se jouduttaisi investointeja uusiutuvaan energiaan. Nyt päästökauppa on niin halpaa, ettei painetta investointeihin synny. Siksi EU-päästökauppaan tulisi saada minimi- eli ns. lattiahinta.

ILMOITUS

Pienilläkin satsauksilla iso merkitys

– Hiilijalanjäljen pienentämiseksi pitää uskaltaa tehdä kokeiluja, kehotti professori Mikael Hilden Suomen ympäristökeskuksesta.

Hän otti esimerkiksi Hangon sataman valaistuksen kauko-ohjauksen ja siirtymisen led-lamppuihin. Muutos maksoi 300 000 euroa, mutta säästää vuodessa 60 000 euroa. Hiilidioksidipäätöt putoavat 166 tonnilla vuodessa.

Hildenin mukaan 1,5 asteen tavoite on hyvin kova. Todennäköisyys sen saavuttamiseen vuosisadan loppuun mennessä on korkeintaan 50 prosenttia, vaikka päästöt kasvaisivat maltillisimman ennusteen mukaan.

– Tavoitetta ei saavuteta yhdellä keinolla, vaan siihen tarvitaan monia ratkaisuja. Erilaiset kokeilut nostavat tietoisuutta ilmastohaasteista ja lisäävät poliittista painetta, hän perusteli.

Isot kaupungit eroon kivihiilestä

Eduskunnan energiaremonttiryhmän mukaan kivihiilen energiakäytöstä tulisi luopua vuoteen 2030 mennessä. Koska kivihiiltä käytetään lähinnä pääkaupunkiseudulla, Turussa, Lahdessa ja Vaasassa, niiden energiatuotantoa tulisi muuttaa nopeasti.

Ryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen (kok.) mukaan yksi iso mahdollisuus olisi lisätä maalämpöä. Myös bioenergia, kaasu ja energiatehokkuus voisivat korvata hiiltä.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa tarvitaan energiaremonttiryhmän mukaan sekä keppiä että porkkanaa. Lisäveroja tulisi mm. sähkön ja lämmön yhteistuotannolle ja lämmityspolttoaineille. Tukia olisi luvassa mm. puhtaan energian kokeiluhankkeisiin.

Mykkänen huomautti, että suomalainen uusiutuvan energian ja energiansäästön osaamiselle voisi olla vientimahdollisuuksia esimerkiksi Puolaan.

EU:n linjausta odotellaan

Euroopan unioni ei ole vielä ottanut kantaa, kuinka Pariisin ilmastotavoitteet aiotaan saavuttaa. Maaliskuun alussa komissiolta on tulossa linjaus, tuleeko unionin päivittää ilmastotavoitteitaan nyt vai myöhemmin. Ympäristöministerit pohtivat asiaa ensi viikolla ja pääministerit maaliskuun puolivälissä.

EU:n ilmastotavoitteet eivät ole yhtä kunnianhimoisia kuin Pariisin kokouksella. Tavoitteet tulisi Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan päivittää varsinkin, kun unioni vaati ilmastokokouksessa vauhdikkaampaa reagointia ilmastonmuutokseen.

Myös kehitysmaat odottavat konkreettisia päätöksiä Pariisin ilmastokokouksessa linjatusta ilmastotuesta.