Lehtikuva/Martti Kainulainen

Lisää työpaikkoja odottavat tulevat pettymään, ennustaa Pron sopimusalavastaava Jari Uschanov.

Hallituksen yhteiskuntasopimusneuvotteluissa tavoitteleman kilpailukykyloikan pitäisi johtaa viiden prosentin säästöihin työvoimakuluissa. Metsäteollisuudessa se tarkoittaa yritykselle liikevaihdosta jäävän voiton kasvua 0,65 prosentilla, kirjoittaa sopimusalavastaava Jari Uschanov ammattiliitto Pron verkkosivuilla.

Hänen mukaansa ne pettyvät pahasti, jotka luulevat alenevien palkkojen luovan lisää työpaikkoja.

Uschanov toteaa kolmen suuren kotimaisen metsäteollisuuskonsernin viime vuoden voitollisten liiketulosten olleen olleen 500 miljoonasta yli miljardiin euroon. Yritysten toimitusjohtajat saavat palkkaa ja palkkioita noin 2–3 miljoonaa euroa vuodessa ja samat yritykset maksavat tänä vuonna tuloksestaan huomattavan suuria osinkoja omistajilleen.

Paperiteollisuuden keskimääräiset työvoimakustannukset puolestaan ovat Suomessa on noin 13 prosenttia yritysten liikevaihdosta.

”Meneillään olevissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa juuri metsäteollisuus on erityisen painokkaasti vaatimassa kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä, kuten esimerkiksi työajan lisäämistä ja muuta vastaavaa, joka käytännössä tähtää vain ja ainoastaan palkkojen alentamiseen.”

ILMOITUS

”Ei tarvita suurta matemaattista lahjakkuutta, jotta yhtälön vaikutukset yrityksen todelliseen kilpailukykyyn voi todeta melko vähäiseksi”, kirjoittaa Uschanov.

”Työpaikkoja ei edes luvata”

Hän muistuttaa, ettei työnantajapuoli edes lupaa lisää työpaikkoja, vaan korostaa nimenomaan kilpailukyvyn parantamista.

”Se ei todellakaan tarkoita automaattisesti lisätyövoiman tarvetta.”

Uschanovin mukaan kyse on todellisuudessa siitä, että perusporvarihallitus yrittää toteuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen yrittäjien märkää päiväunta, joka on ulosmitata palkansaajilta lisäeuroja omiin palkkoihin, palkkioihin ja osinkoihin.

”Siinä sivussa saadaan kätevästi lyötyä palkansaajat ja ay-liike polvilleen.”

Pahempaa pettymystä hän ennustaa vuoden päästä kun todetaan, että ”mainitut toimenpiteet ovat olleet työllisyyden kannalta tehottomia ja sitten onkin tarvetta paljon isompaan kilpailukykyloikkaan”.