Keskiviikkona varmistui, ettei Bolivian presidentti Evo Morales saanut kansanäänestyksessä läpi perustuslain muutosehdotustaan.
Kun lähes kaikki äänet oli laskettu, noin 51,5 prosenttia äänestäjistä vastusti ehdotusta, joka olisi antanut vasemmistolaiselle Moralesille mahdollisuuden asettua ehdokkaaksi vielä neljännelle presidenttikaudelle.
Morales sanoi hyväksyvänsä tuloksen, mutta valitti oikeiston käyneen sosiaalisessa mediassa ”likaista sotaa” häntä vastaan.
Morales syytti oikeistoa ”likaisesta sodasta” sosiaalisessa mediassa.
Aivan heti ei Moralesin kuitenkaan tarvitse presidentin virka-asunnosta lähteä, sillä hänen nykyinen kautensa jatkuu vuoteen 2020 saakka.
Aloitti vuonna 2005
Morales valittiin ensimmäiselle kaudelleen 2005 ja toisen kerran 2009. Kolmannen kerran hänet valittiin 2014 huolimatta kahden kauden rajoituksesta. Ensimmäistä kautta ei laskettu mukaan, koska tuolloin oli voimassa vanha perustuslaki.
Morales on voittanut kaikki vaalit selvin numeroin.
Jos 56-vuotiaan Moralesin ehdotus olisi sunnuntain kansanäänestyksessä hyväksytty, olisi hän voinut asettua ehdokkaaksi vielä vuonna 2019 ja voittaessaan jatkaa virassaan vuoteen 2025 saakka.
Vakauden aikaa
Morales on pysynyt varsin suosittuna, sillä hän on onnistunut huomattavasti parantamaan maan köyhimpien sekä alkuperäisväestön asemaa. Morales itse on aimara-intiaani.
Aiemmin tällä viikolla Morales sanoi olevansa ”uusliberalismin, kapitalismin ja imperialismin vastustaja ja taistelun jatkuvan”, kävi kansanäänestyksessä miten tahansa.
Morales on talouspolitiikassaan yhdistänyt pragmaattisuutta vasemmistolaisuuteen ja pitänyt Bolivian yli 5 prosentin kasvu-uralla huolimatta tärkeimmän vientituotteen maakaasun hinnan halpenemisesta.
Moralesin kaudet ovat myös olleet vakainta aikaa Bolivian usein vallankaappauksista kärsineessä politiikassa.
Särö maineeseen
Moralesin henkilökohtaista mainetta on kuitenkin viime aikoina kolhaissut epäily, että hänen entisen naisystävänsä edustama yhtiö olisi hyötynyt valtion tilauksista. Gabriela Zapata työskentelee kiinalaisessa CAMC-yhtiössä, joka on saanut hallitukselta yli 500 miljoonan dollarin sopimukset.
Morales on kiistänyt epäilyt ja sanonut, ettei hänellä ole mitään salattavaa.