Eeva Suorlahti

Turvattomuutta, onnettomuuksia,

Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen on huolissaan vanhusten kotihoidon tilanteesta ja hoidon valvonnasta. Lähihoitajana toiminut Pekonen oli mukana kotikaupunkinsa Riihimäen vanhusten kotihoidon yöpartiossa tammikuussa. Tiistaina hän jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen asiasta.

– Monisairaat vanhukset joutuvat asumaan kotonaan liian pitkään. Tästä seuraa tapaturmia ja onnettomuuksia, jotka oikein ajoitetulla laitoshoitoon siirtämisellä voitaisiin välttää. Puhumattakaan vanhusten kokemasta turvattomuudesta, Pekonen sanoo.

Taustalla on heinäkuussa 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki, joka painottaa vanhusten palveluiden järjestämistä niin, että vanhus voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Lakia säädettäessä kotihoidon resursseja oli tarkoitus lisätä. Näin ei kuitenkaan käynyt eikä kotihoidon avulla säästyneitä rahoja ole käytetty sen kehittämiseen.

Valvonta retuperällä

– Hallituksen on nyt reagoitava asiaan, Pekonen vaatii.

– Omaisten ei voida olettaa ottavan vastuuta vanhusten hoidosta, eikä kaikilla omaisia edes ole. Jos vanhusten hoidon painopiste halutaan säilyttää kotihoidossa, on sen laatua ja valvontaa kehitettävä huomattavasti.

Pekonen arvioi suurimmaksi ongelmaksi sen, ettei huonokuntoisille vanhuksille saada laitoshoitopaikkoja tarpeeksi nopeasti.

– Vanhusten kunnon kartoittamisprosessit ovat kankeita ja hitaita. Kotonaan asuu vanhuksia, joiden kohdalla puhutaan jopa heitteillejätöstä. Tähän tulisi reagoida nopeasti. Tulevaisuudessa tilanne pahenee muun muassa muistisairauksien lisääntyessä, hän sanoo.

Enemmistö vaihtaisi alaa

Hoitohenkilökunnallakaan ei mene hyvin. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin viime vuonna ilmestyneessä, kotihoidon työntekijöiden piirissä tehdyssä selvityksessä 95 prosenttia kyselyyn vastanneista oli huolissaan kotihoidon laadusta. Kaksi kolmasosaa työntekijöistä harkitsee alan vaihtamista. Monet kokevat työn kuormittavaksi ja uupuvat.

Pekonen arvioi, että vaikka laki edellyttää kotihoidolta riittäviä palveluita, käytännössä asiassa on tulkinnanvaraa ja hoidon laadun valvonta on riittämätöntä.

– Palveluiden riittävyys ja laatu vaihtelevat alueittain. Henkilökunnan uupumisesta johtuva vaihtuvuus vaikuttaa asiakkaan kokemuksiin hoidosta ja yhteydenpitoon omaisten ja hoitohenkilökunnan välillä. Se heikentää myös omavalvontaa ja toiminnan kehittämistä.