Valtio on rahoittanut ajatuspajatoimintaa vuodesta 2006 lähtien. Tuen tarkoituksena on edistää tutkimukseen perustuvan tiedon hyväksikäyttöä valtakunnallisessa poliittisessa päätöksenteossa.
Perussuomalaiset käynnistivät oman ajatuspajatoimintansa jälkijunassa, vasta vuonna 2012, jolloin säätiö sai ensimmäisen kerran valtionapua. Tuen taso oli koko viime hallituskauden ajan 72 000.
Nyt Suomen Perusta -säätiö, joka viime vuoden julkaisutoiminnassa paneutui näyttävimmin niin sanotun punavihreän kuplan analyysiin, sai rahaa jo 105 000 euroa.
Perussuomalaisten prosentuaalinen korotus oli hallituspuolueiden ajatuspajoista suurin. Keskustan Edistysmielisen tutkimuksen yhdistys sai tälle vuodelle 150 000 euroa, joka on hieman vajaa 43 prosenttia viime vuotta enemmän. Kokoomuksen Kansallinen kulttuurisäätiö sai 147 000 euroa.
Oppositiopuolueista eniten kärsivät vasemmistopuolueiden ajatuspajat, joilta molemmilta leikattiin noin 30 prosenttia. Vasemmistofoorumi sai toimintaansa tänä vuonna enää 35 000 euroa ja SDP:n Kalevi Sorsa -säätiö 100 000 euroa. Myös vihreiden Vihreältä Sivistysliitolta leikattiin neljä tuhatta. Se saa nyt 36 000 euroa.
Näyttää erikoiselta
Vasemmistoliittolaisen ajatuspajan, Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Jukka Pietiläinen harmittelee pari viikkoa sitten tullutta määrärahapäätöstä, vaikka taustalla olisikin puolueen kannatuksen lasku vaaleissa.
– Erikoiselta näyttää se, että hallitus on leikannut kaikilta oppositiota edustavilta ajatuspajoilta puolueiden kannatuksesta riippumatta.
Jos myönnetty määräraha olisi Vasemmistofoorumin ainoa resurssi, toimintaa ei Pietiäisen mukaan pystyttäisi pyörittämään. Onneksi ajatuspaja samoin kuin Kalevi Sorsa -säätiökin saa lisärahoitusta työväenliikettä lähellä olevilta säätiöiltä. Vasemmistofoorumin kokonaisrahoituksesta valtion tuki on noin 20 prosenttia.
Perussuomalaisten julkaisutoiminta marginaalista
Vasta viime joulukuussa nykyisen tehtävänsä aloittanut Pietiläinen pitää Vasemmistofoorumin aiempaa toimintaa hyvänä.
– Rahoitukseen nähden on saatu monenlaisia aloitteita läpi. Valitettavasti vain ne näkyvät suhteellisen vähän valtajulkisuudessa, Pietiläinen toteaa.
Vasemmistofoorumi on pitänyt esillä muun muassa eurokriittisyyttä, talouskurikriittisyyttä ja kansalaispalkkaa.
Vasemmiston aktiivisten ajatuspajojen näkökulmasta Pietiläinen ihmettelee perussuomalaisten säätiön menestystä rahanjaossa.
– Heidän julkaisutoimintansa, siellä on muun muassa pakolaiskriittisiä julkaisuja, on suhteellisen marginaalista. Vasemmistoliiton, demareiden ja vihreiden sekä osin myös keskustan ajatuspajat ovat toimineet paremmin, hän sanoo.
Tukea poliittiseen osallistumiseen
Jaettujen määrärahojen taustalla on oikeusministeriön asettaman Kansalaisvalta 2007 -toimikunnan kannanotto.
Toimikunta katsoi, että puolueiden uudistumista on kannustettava kohdistamalla julkista puoluerahoitusta puolueiden toimintakulttuuria kehittäviin työmuotoihin.
Kannanotossa puhuttiin puolueiden sisäisen keskustelukulttuurin kehittämisestä. Voimavaroja tuli sen mukaan siirtää järjestörutiineista ja vaalikoneistoista kansalaisten poliittista osallistumista monipuolisesti tukevaan suuntaan.
Toimikunta päätyi siihen, että Suomessa tarvitaan poliittisen päätöksenteon, tieteellisen tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan välimaastoon yksiköitä, jotka kykenevät nopeasti ja joustavasti hankkimaan ja suodattamaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarvittavaa tietoa.
Euroraportti tulossa Vasemmistofoorumilta
Vasemmistofoorumilta on toukokuussa, ennen Vasemmistoliiton puoluekokousta, tulossa Euroraportti.
– Siinä selvitetään ensin, miten eurojärjestelmä on rakennettu, miten sitä on perusteltu ja millaisiin ongelmiin se on nyt joutunut. Taustoituksen jälkeen pohditaan ratkaisuvaihtoehtoja, euron uudistamista tai eroa eurosta, kertoo Patrizio Lainà, joka toimittaa julkaisun.
Raporttiin on saatu tunnettuja nimiä ulkomaita myöten, muun muassa Kreikan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis. Hänen tekstiään kommentoi kriittisesti Antti Ronkainen.
Ajatuspaja- ja julkaisutoiminnan ohella Vasemmistofoorumi tekee Peruste-lehteä. Seuraavassa, huhtikuussa ilmestyvän lehden teemana on valta ja talous.
24.2.2016 klo 11.36. Oikaisu: Toisin kuin jutussa sanotaan, Suomen Perustalla ei ollut viime vuonna kahta vaan viisi julkaisua.