Kehittyneiden teollisuusmaiden järjestö OECD muutti viime viikon lopulla Pariisissa pidetyssä kokouksessa kehitysavun määritelmää niin, että myös osa sotilasavusta alkaa kelvata kehitysavuksi.
Aikaisemman määritelmän mukaan sotilasapua tai tukea terrorisminvastaiseen toimintaan ei voitu laskea mukaan kehitysapuun.
Uudessa määritelmässä sotilaskoulutukseen myönnetty raha voidaan laskea kehitysavuksi, jos se tapahtuu siviilien valvomana ja ”sillä on selkeästi tavoitteena hyödyttää siviilejä”.
Sotatarvikkeisiin annettavat rahat on edelleen ”pääsääntöisesti suljettu” kehitysavun määritelmästä, eikä kehitysapua myöskään saa myöntää lahjoittajamaiden turvallisuusintressien edistämiseksi.
Terrorisminvastaiset operaatiot sekä väkivaltaisen ekstremismin vastustaminen voidaan laskea kehitysavuksi, ”jos toimintaa johtavat avustajamaat ja sen päätarkoitus on kehityksellinen”.
Aloitteen määritelmän muuttamiselle olivat tehneet useat eurooppalaiset avustajamaat OECD:n 29-jäsenisessä kehityskomiteassa.
Pakolaiskuluja kehitysavusta
Useat kansainväliset kansalaisjärjestöt arvostelivat tekeillä ollutta muutosta viime viikolla. Niiden mukaan avustajamaat pyrkivät piilottamaan osan sotilaskuluista kehitysavuksi.
Tulkinnanvaraisilla muotoiluilla pystytään hämärtämään luokittelurajoja ja väittämään, että virallisista kehitysaputavoitteista pidetään edelleen kiinni.
Järjestöt arvostelivat myös sitä, että yhä enemmän Eurooppaan saapuneiden pakolaisten kuluista on alettu laskea kehitysbudjetteihin.
Yhdessä nämä muutokset tarkoittavat sitä, että maailman köyhimmille maille annettu apu vähenee.
Vuonna 2014 annettiin maailmassa virallista kehitysapua yhteensä 137,2 miljardia dollaria (120 miljardia euroa), missä oli 1,2 prosenttia kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Köyhimpien maiden saama osuus kehitysavusta väheni kuitenkin 9,3 prosenttia.
Pois köyhimmiltä
Kansalaisjärjestöt totesivat viikko sitten antamassaan julkilausumassa, että muutosten myötä yhä suurempi osa kehitysavusta käytetään antajamaissa ja että entistä pienempi osa avusta käytetään köyhyyden vähentämiseen.
Kansalaisjärjestöjen Eurodad-verkoston johtoon kuuluva Jeroen Kwakkenbos totesi Public Finance International -julkaisulle, että jo ennestään OECD:n säännöt antoivat käyttää huomattavan osan avusta rikkaiden maiden sisällä syntyviin kustannuksiin, kuten pakolaisten ylläpitokustannuksiin, ulkomaisten opiskelijoiden kustannuksiin ja ”jopa monikansallisille yhtiöille maksettaviin tukiaisiin”.