Marzia Gholami

Ajatus uimisesta on aina ollut minusta ihana, mutta koska meillä ei Afganistanissa ole ollut naisille tarkoitettua uimahallia, en osannut uida, kun sellainen avattiin täällä Kabulissa.

Siitä lähtien kun halli on ollut olemassa, olen käynyt siellä.

Kun hallia ei vielä ollut, kyselin jatkuvasti ystäviltäni, tietäisivätkö he naisille tarkoitettua uimahallia. Kun sitten kuulin, että sellainen on avattu, menin ensimmäisellä kerralla paikalle äitini kanssa.

Uimahallia vastustavat ihmiset, jotka eivät halua naisten liikkuvan kodin ulkopuolella.

Vietimme hauskan päivän yhdessä ja nauroimme paljon, sillä kumpikaan meistä ei osannut uida, ja kaikki yrityksemme ja räpistelymme näyttivät todella hupaisilta eikä naurustamme tahtonut tulla loppua. Nautin valtavasti tuosta ensimmäisestä päivästä.

Menin altaalle vielä monta kertaa ja nyt osaan uida. Olen onnellinen enkä ikinä kyllästy uimiseen.

ILMOITUS

Uiminen on hyvää liikuntaa; se on hyväksi sielulle ja ruumiille. Kun olen vedessä, aivoni lepäävät, tunnen itseni vapaaksi enkä sure enkä murehdi.

Vielä kertaakaan, kun olen käynyt uimassa, ei hallissa ole ollut tungosta; paikalla on ollut vain kaksi tai kolme naista.

Kun kysyin henkilökunnalta, miksi siellä ei ole enempää ihmisiä, he kertoivat, että aluksi kävijöitä oli enemmän, mutta sen jälkeen kun samalla kadulla tapahtui kaksi itsemurhaiskua, ihmiset lakkasivat tulemasta.

Heikon turvallisuustilanteen vuoksi he eivät myöskään voi mainostaa naisten uimahallia. Siksi kestää aikansa ennen kuin ihmiset kuulevat siitä.

Yksi paikan perustajista on Akbar Kazimi. Hän kertoi minulle, että he ylläpitävät monia miehille tarkoitettuja uimahalleja Kabulissa. Hänestä uiminen on hieno harrastus ja myös naisten pitäisi päästä nauttimaan siitä.

– Olin varma, että ihmiset tukisivat ajatusta naisille tarkoitetusta uimahallista ja että meillä olisi paljon asiakkaita. Aluksi niin olikin, mutta kaikki riippuu turvallisuustilanteesta, Kazimi sanoi minulle.

Hän kertoi myös, että jos asiakkaita tulee lisää, he suunnittelevat avaavansa isomman hallin naisille, koska nykyinen allas on aika pieni ja tarkoitettu vain noin kahdellekymmenelle uimarille.

Myös yksi ystäväni on käynyt tässä uimahallissa monta kertaa ja nauttinut uimisesta, mutta nyt hän on huolissaan turvallisuustilanteesta. Luulenpa, että kaikki naiset, jotka käyvät uimassa, ovat huolissaan paikan turvallisuudesta.

Allas on tarkoitettu naisille ja ihmiset, jotka vastustavat sitä, että naiset liikkuvat kotinsa ulkopuolella ja käyvät töissä, vastustavat varmasti myös naisille tarkoitettuja uimahalleja.

Koska uiminen on kuitenkin nautinnollista, osa naisista jatkaa harrastustaan. He tulevat altaalle ainakin kerran viikossa. Jotkut uudet kävijät tulevat altaalle ensimmäistä kertaa elämässään eivätkä osaa uida, mutta he oppivat nopeasti; neljännellä kerralla he jo tietävät mitä tehdä.

Myös minä haluan käydä uimassa niin usein kuin voin, sillä uidessa mieli lepää, voin rentoutua ja nauttia.

Käännös: Shakiba Adil ja Kirsi Mattila

Marzia Gholami on 24-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä kolme vuotta sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. Sen jälkeen hän on mennyt naimisiin ja saanut lapsen. Hän toivoo voivansa palata töihin, mutta Afganistanissa naisen työssäkäynnille on monia esteitä.