Ammattiliitto JHL:n toimialajohtajan Teija Asara-Laaksosen mukaan työelämän laatu on ratkaisevassa asemassa, kun Suomea yritetään kammeta nousuun. Työehtosopimusten kautta voidaan rakentaa onnistunut paikallisen sopimisen kulttuuri, jossa otetaan huomioon työpaikan tarpeet työaikaa ja työhyvinvointia kehitettäessä.
– Tänä keväänä valmisteltava paikallisen sopimisen malli voi ratkaisevasti tukea pitkäaikaista tavoitetta työllisyyden parantamiseksi työaikaa lyhentämällä ja työtä jakamalla. Työntekijälähtöiselle työaikapolitiikalle on tilausta, sanoo Asara-Laaksonen.
Asara-Laaksonen toivoo, että työmarkkinajärjestöjen neuvottelut pakkolakeja korvaavasta ratkaisusta onnistuvat.
Työhyvinvointi tai sen puuttuminen vaikuttaa talouteen miljardien eurojen edestä
– Näkymiä selkeyttää hallituksen ilmoitus, että paikallista sopimista edistetään ensisijaisesti työehtosopimusten kautta eikä lakiteitse. Paikallinen sopiminen on nyt siirtynyt työmarkkinapöytään.
– On selvää, että mitään neuvottelutulosta ei synny, jos hallitus uhkaa lakitien käyttöönotolla.
Miljardien säästöt
Asara-Laaksonen painottaa, että työhyvinvointiin panostettu euro voi tuoda jopa kuusinkertaisen tuloksen työnantajalle.
Hän viittaa asiantuntijoihin, joiden mukaan työhyvinvointi tai sen puuttuminen vaikuttaa talouteen miljardien eurojen edestä. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2012 -raportin mukaan puutteellinen työhyvinvointi aiheuttaa yli 40 miljardin euron kustannukset vuodessa.
– Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto puolestaan kuvaa raportissaan Menetetyn työpanoksen kustannus (2014), kuinka sairauspoissaoloista, sairaana työskentelystä, työkyvyttömyydestä, työtapaturmista, ammattitaudeista ja terveydenhoidosta syntyy kansantalouden menetystä vuodessa yhteensä 24 miljardia euroa eli kaksi miljardia euroa joka kuukausi. Myös kuntien eläkelaitoksen Kevan mukaan työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset kuntasektorilla ovat keskimäärin lähes 11 prosenttia organisaatioiden palkkasummasta.
– Työelämän laatuun ja inhimilliseen työaikaan kannattaa panostaa. Maan hallituksen valmistelemat pakkolait veisivät päinvastaiseen suuntaan, painottaa Asara-Laaksonen.
Ruotsista kokemuksia työajan lyhentämiseen
Asara-Laaksonen näkee työajan pidentämistä haluavien työnantajien jääneen kiinni menneeseen. Tähän viittaa halu sisällyttää työmarkkinaratkaisuun erilaisia yleisen työajan pidentämistoimia.
– Työn tuottavuutta voi parantaa pidentämättä työaikaa. Siksi työaikaan tarvitaan uutta näkökulmaa.
Hänen mukaansa yleistä työaikaa lyhentämällä synnytetään myös uusia työpaikkoja. Samalla voidaan parantaa pätkä- ja silpputöitä tekevien sekä nollatuntityösopimuksilla työskentelevien asemaa ja toimeentuloa.
– He tarvitsisivat toimeen tullakseen juuri niitä tunteja, joita vapautuisi perinteistä työaikaa tekeviltä.
Asara-Laaksonen muistuttaa, että Ruotsissa on useiden vuosien kokemukset kuuden tunnin työpäivästä. Poissaolot ovat vähentyneet. Göteborgilaisessa vanhainkodissa on käynnissä kokeilu kuuden tunnin työpäivästä palkkaa alentamatta. Alustavien tulosten mukaan työn tuottavuus paranee, työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy ja henkilöstön vaihtuvuus vähenee.
Norjassa ammattiliitto Fagforbundetia johtava Mette Nord on esittänyt siirtymistä kuuden tunnin työpäivään vuoteen 2020 tai 2022 mennessä.
Asara-Laaksonen puhui lauantaina Iisalmessa Kansantaloutta tasan kaikille – Suomi nousuun -tilaisuudessa.