Työnantaja puolestaan sai sopimuksella siirrettyä työvoimaa tuotannon ruuhkahuippuihin. Hiljaisena aikana väkeä taas saatiin vähennettyä ilman lomautuksia.
Nokian Renkaiden työntekijät hyväksyivät edunvalvontaryhmän esityksen, vaikka se pitikin sisällään kymmenen 48-tuntista työviikkoa, sillä vuotuinen työaika ei silti pitene.
– Jätkät morjestaa edelleen, toteaa pääluottamusmies Petri Sorvali tyytyväisenä. Sorvalin mainitsemaan edunvalvontaryhmään kuuluvat hänen lisäkseen tehtaan kaikki kuusi luottamusmiestä sekä työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet.
Raskaita työviikkoja
Joustoesityksen tekeminen ei ollut työntekijöille helppo ratkaisu, sillä 40-tuntinen työviikko on yksi ay-liikkeen taistelema tärkeä etappi.
– Meillä on ollut rankkoja vuosia vuoden 2008 jälkeen. Ihmiset ovat olleet tosi väsyneitä jokavuotisiin yt-neuvotteluihin. Siksi itselläni on hyvä mieli, että vaikka jotain on annettu, mutta jotain myös saatu, Sorvali sanoo.
Hän tietää, että kuuden päivän työviikoista tulee tosi rankkoja.
– Työ on fyysistä ja vaatii tarkkuutta, eikä huippuluokan tuotteissa saa mokailla eikä olla huolimaton. Mutta toivon, että näin saatu työsuhdeturva auttaa ihmisiä jaksamaan.
Edunvalvonta jatkuu
Joustosopimus on nyt allekirjoitettu ja tuotannon kevätsesonkiin sovitut kolme lauantaityöpäivää on jo sijoitettu työntekijöiden työlistoille. Myös syyssesongin seitsemän työlauantaita on kaikilla tiedossa. Nyt väki jännittää, miten joustot hoituvat käytännössä ja jaksavatko kaikki tehdä tavallista pidemmät työviikot.
Luottamusmiesten tehtävä keventynee sopimuskauden ajaksi, koska irtisanomisten tai lomautusten aiheuttamia murheita ei nyt tarvitse käsitellä. Myöskään liikkeen luovutuksia tai töiden ulkoistamisia ei tule sopimusaikana.
– Edunvalvonta ei silti häviä mihinkään, Sorvali sanoo.
Joustosopimuksessa työntekijät sitoutuivat esimerkiksi olemaan valmiita koulutettaviksi toisiin tehtäviin. Koulutus taas tuo ammattitaitolisiä ja sitä kautta myös palkkojen päivitystä.
– Kyllä tässä töitä on jatkossakin, mutta ihan positiivisessa mielessä, Sorvali sanoo.
Joustosopimus koskee tehtaan noin 450 työntekijää, noin 20 ammattiliitto Pron jäsentä sekä noin 20 ylempää toimihenkilöä.
Liitolta vahva tuki
Sorvali kertoo saaneensa ammattiliitoltaan ”käsittämättömästi tukea” joustoneuvotteluissa.
– Alkuun kyllä tuli sellaisiakin kommentteja, että kiinnostavaa, mutta täytyykö meidän olla päänavaaja työviikon pidentämisessä. Arveltiin, että astutaanko tässä ay-liikkeen pyhien asioiden yli.
Sorvali kertoo selvittäneensä asiaa tarkoin liiton suuntaan. Liiton suunnalta kanta selkiytyikin nopeasti.
– Johto on pelkästään kannustanut että koet-
takaa sopia ja koettakaa saada niin hyvä sopimus kuin mahdollista.
Rankkoja vuosia takana
Kun Sorvali aloitti rengastehtaalla pintalinjan koneapulaisena 1990-luvun lopulla, töitä tehtiin viisivuorojärjestelmässä.
– Työaikamuoto oli ihanteellinen pitkine vapaineen, palkat tuli ajallaan ja tuntui että jokainen tili oli pikkuisen isompi kuin edellinen.Täällä meni silloin ihan mielettömän hyvin.
Mutta vuosi 2008 muutti kaiken. Yt-neuvottelujen lopputuloksena sanottiin tehtaan 750 työntekijästä irti 233. Pääosin kyse oli potkuista, vain muutama pääsi tuolloin niin sanottuun eläkeputkeen.
Romahduksen taustalla oli subprime-kriisin aiheuttama maailmanlaajuinen taantuma sekä Nokian Renkaiden Venäjälle 2005 perustama rengastehdas.
Yt-neuvotteluja on sittemmin ollut joka vuosi, ja lomautuksia on riittänyt. Kunnes sitten viime elokuussa taas käynnistyi irtisanomisneuvottelut. Niissä meni 122 työpaikkaa.
Kolmivuoro söi palkkaa
Vuonna 2009 Nokian Renkaissa siirryttiin katkeavaan kolmivuoroon, jossa viikonloput ovat vapaa. Sunnuntaityön lisien lisäksi meni paljon muutakin, sillä työnantaja irtisanoi tuolloin monta paikallista sopimusta.
– Meillä oli ollut esimerkiksi rengasalan maailman lyhin vuosityöaika, alun alkaen kahdeksan työpäivää vähemmän kuin tessissä. Niistä neljä alettiin jossain vaiheessa maksaa rahana. Nyt näitä ei enää ole, Sorvali kertoo.
Tosin jotain ansiota parantavia asioita työntekijät ovat onnistuneet neuvottelemaan takaisin. Sorvali mainitsee esimerkkinä ammattitaitosopimuksen, joka takaa lisää liksaa, kun opettelee hallitsemaan jonkun uuden koneen ja on valmis konetta hoitamaan. Työntekijöiden osaamiset päivitetään kerran vuodessa.
Lomautukset loppuivat
Tehtaan uusi johto ilmoitti syksyn yt-neuvotteluiden jälkeen, että lomautuksia ei enää käytetä ja että jo puolitoista vuotta sitten käynnistettyjä joustoneuvotteluja jatketaan.
– Työnantaja perusteli joustoneuvotteluja alan syklisyydellä sekä sillä että rengasmyyjät haluavat hyllyillensä juuri tehtyä rengasta. Eroon haluttiin myös yt-neuvottelujen tuomasta negatiivisesta julkisuudesta, Sorvali pohtii.
Joustoneuvottelut kariutuivat ensin työnantajan esitykseen 12-tuntisesta työpäivästä.
– 12-tuntinen ei meille sovi. Me pelataan kemikaalien kanssa. Työ on tarkkuutta vaativaa ja kokoonpanossa ihmiset seisovat koko 8-tuntisen työpäivän.
Lauantaitöitä työnantaja olisi halunnut enemmänkin, mutta työntekijät katsoivat, että kymmenen lauantaita on maksimi. Sekin tuntui alkuun mahdottomalta niille joiden lapset olisi tarvinnut päivähoitopaikan. Nyt tämä asia on järjestetty Nokian ja ympäristökuntien kanssa.
Hyvä esimerkki
Sorvali muistuttaa, että työnantaja olisi voinut saada samat kymmenen lauantaityöpäivää vain määräämällä työntekijät töihin.
– Mutta kyllähän työnantaja ymmärsi, että määräyslinja olisi ollut tuhon tie.
Nokialla tehty joustosopimus on hyvä esimerkki siitä, mitä paikallinen sopiminen voisi olla jatkossa.
– Mutta ehdottoman tärkeätä on, että perälautana neuvotteluissa on työehtosopimus. Se on semmoinen turvakortti työelämässä, että ilman sitä ei synny yhtään paikallista sopimusta, Sorvali sanoo.
”Hyvä että saatiin työrauha”
Sekoituskoneenhoitaja Ari Juslin on tyytyväinen joustosopimukseen.
– Sen hyviä puolia on kahden ja puolen vuoden irtisanomissuoja.
Hän on kuitenkin huolissaan työporukan jaksamisesta.
– Täällä on väkeä vähennetty niin paljon, että nyt vedetään niin minimimiehityksellä kuin vain voi. Ydinkysymys on, miten porukka jaksaa pitkät työviikot. Sairauslomat saattavat lisääntyä ja silloin muut tekee nekin työt.
Sopimus kannatti Juslinin mielestä kuitenkin allekirjoittaa.
– Työrauhaa ei ole ollut vuosiin. Jatkuva yt-neuvottelujen pelko on vaikuttanut tehtaan henkeen. Nyt se varmaan muuttuu paremmaksi, hän sanoo.
”Poikkeuksellinen sopimus”
Nokian Renkaissa tammikuun lopulla allekirjoitettu joustosopimus on ainutlaatuinen. Näin pitkää, vuoden 2018 kesään asti työpaikat turvaavaa sopimusta ei ole aiemmin maassamme tehty.
Sopimus on ammattiliitto TEAM:n työehtosihteerin Paavo Salon mukaan poikkeuksellinen toisellakin tavalla.
Työaikajoustosta on toki sovittu ennenkin, mutta poikkeuksellista on se, että joustoja sovelletaan kolmivuorotyöhön.
– Nyt kolmivuorotyössä tehdäänkin välillä pidempää, välillä lyhyempää työviikkoa. Kun työntekijä on joustovapaalla, hänelle maksetaan erilaisia palkanmaksuun liittyviä eriä.
Haastetta palkkojen maksuun tuo Salon mukaan myös monenlaiset osa-aikatyöt, osa-aikaeläkkeet ja vaikkapa osittaiset hoitovapaalaiset. On ratkaistava, miten nämä suhtautuvat joustaviin työaikoihin.
– Työelämä on nykypäivänä niin monimuotoista, ettei kaikkiin tilanteisiin pystytä varautumaan etukäteen. Ne katsotaan siten tapauskohtaisesti.
Nokialla on varauduttu uuteen tilanteeseen perustamalla työsuhteen ehtojen tulkintaa tukemaan erityinen tulkintatyöryhmä. Siihen kuuluu kolme työntekijäpuolen ja kolme työnantajan edustajaa.
– Nokialla haluttiin löytää uusia menettelytapoja sopimuksen tulkintaan. Uudenlainen käytäntö osoittaa sen, että paikallisilla osapuolilla on osaamista ja myös halua sopia asioita paikallisesti, sanoo Salo.
Nokian Renkaiden tulkintatyöryhmä on ensimmäinen laatuaan Suomessa.