Lehtikuva/Vesa Moilanen

Kansalaisaloitteesta käyty keskustelu osoitti, että nykyistä käytäntöä kannattaa vain kokoomus.

Lähetekeskustelu nollatuntisopimukset kieltävästä kansalaisaloitteesta paljasti, ettei nykyiselle käytännölle on kannatusta juuri muualla kuin kokoomuksessa. Muissa hallituspuolueissa nollatuntisopimuksissa nähtiin ongelmia.

Kokoomuslaisten mukaan suuri osa nollatuntisopimuksilla työtä tekevistä on tyytyväisiä tilanteeseensa eikä niiden kielto lisäisi Suomessa tehtävän työn määrää.

– 38 prosenttia nollatuntisopimuksilla olevista on opiskelijoita ja kaksi kolmasosaa on varsin tyytyväisiä nykytilanteeseen. Jos sitten kysytään sitä, että jos nämä nollasopimukset kielletään, niin lisääkö se Suomessa tehtävän työn määrää, lisääkö se sitä, että yhä useampi suomalainen on töissä, niin vastaus molempiin on ei. Se on fakta sen suhteen, että on sellaisia aloja, joissa tämä työvoiman tarve on hyvin liikkuva ja vaikeasti ennustettava, kansalaisaloitetta vastusti kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen.

”Ei perustu työelämän tuntemukseen”

Kansanedustaja Anna Kontula sanoi tutkineensa asiaa kymmenen vuotta ennen eduskuntaan tuloaan.

– Tältä ajalta minulle ei tule mieleen yhtään sellaista tapausta, yhtään sellaista tilannetta, jossa työnantajalla ei olisi työnantajan näkökulmasta järkevää vaihtoehtoa nollatuntisopimukselle. Vaikka nollatuntisopimukset häviäisivät tästä maasta kokonaan, meillä on sen jälkeenkin jäljellä määräaikaisia työsopimuksia, urakkatyösopimuksia, meillä on osa-aikatyötä, meillä on vuokratyötä, meillä on mitä erilaisinta alihankintatyötä, ja tästä syystä minä väitän, että nämä pelot ja uhat, mitä on esitetty siitä, että tämä haittaisi työllistämistä ja lisäisi työmarkkinoiden jäykkyyksiä, eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa eivätkä perustu kovin vankkaan työelämän tuntemukseen.

Kontulan mukaan nollatuntisopimuksissa on kyse sellaisesta maan tavasta, jossa yrittäjäriskiä siirretään työntekijälle tavalla, joka ei ole ollut lainsäätäjän tarkoitus missään vaiheessa.

– Erityisen räikeän tästä maan tavasta tekee se, että siinä käytetään tyypillisesti hyväksi sellaisia työntekijöitä, jotka valmiiksi ovat työmarkkinoilla muita heikommassa neuvotteluasemassa.

Y-sukupolvi iloitsee

Työministeri Jari Lindström sanoi, että jos ihminen itse haluaa, että hänellä on nollatuntisopimus, se pitää sallia.

– Itse haluan reilut pelisäännöt työelämään ja minä uskon, että kun me yhdessä teemme töitä, niin tässä voi löytyä hyvä ratkaisu, joka sitten koetaan oikeudenmukaiseksi sekä työnantajien että työntekijöitten puolella, koska se pointtihan tässä on se, että me tarvitsemme sitä työtä, emme me muuten tästä nouse. Meidän pitää mahdollistaa se, että ihmiset ottavat niitä lyhyitäkin työsuhteita vastaan. Se, miten se tuonne muotoillaan — on sitten oikeastaan tämän valiokunnan työ muotoilla se semmoiseen muotoon, että se kestää.

Li Andersson sanoi ”Y-sukupolven edustajana” olevansa iloinen siitä, että Lindström osoitti ymmärtävänsä niitä epäkohtia, joita nollatuntisopimuksiin liittyy.

– Odotan kyllä näiden puheenvuorojen perusteella myöskin, että tullaan näkemään ihan oikeita ja aitoja muutoksia näihin käytäntöihin.

Suoranaisia laittomuuksia

Kansanedustaja Jari Myllykosken mukaan nollatuntisopimusten kieltoa tarvitaan suojelemaan työntekijöitä suoranaisilta laittomuuksilta.

– Ikäviä esimerkkejä ovat juuri senkaltaiset, että meidän julkisissa palveluissamme, esimerkiksi sairaaloissa, on jopa kahden vuoden työsuhteita, joissa edelleen on kuitenkin nollatyösopimus. Tämä on nopea tapa kiertää esimerkiksi sairausajan palkanmaksu ynnä muuta, ja tämä nollasopimus asettaa tämän työntekijän erityisen hankalaan asemaan. Hän sitoutuu olemaan työnantajansa käytettävissä 40 tuntia, mutta hänelle ei kuitenkaan luvata työaikaa kuin se nolla.

Myllykoski muistutti myös, että ansiosidonnaisen päivärahan ehto eli työssäoloehto täyttyy 18 tunnista viikossa. Työssäoloehto ei täyty henkilöllä, joka on nollasopimuksella ja jolla ei tule 18 viikkotuntia täyteen.