Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

66 kuntaa toteutti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksen täysimääräisesti.

Kunnat saivat vuodenvaihteessa mahdollisuuden tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin 27,5 prosentin erilliskorotuksen. Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTEn selvityksen mukaan 108 kunnasta 20 ei toteuttanut tasokorotusta. 66 kunnassa korotus toteutettiin täysimääräisesti ja muissa osittain.

SOSTEn mukaan korotukset jakautuvat kuntien kesken epätasaisesti ja lisäävät eriarvoisuutta. Isot kunnat kuten Helsinki, Hämeenlinna ja Vantaa jättävät maksujen tasokorotukset toteuttamatta. Suuri joukko pieniä kuntia puolestaan nostaa asiakasmaksuja täysimääräisesti. Maksut nousevat enemmän taajaman ulkopuolisilla alueilla, missä palvelujen saatavuus on jo valmiiksi heikompi.

– Kiristyvä maksupolitiikka johtaa enenevässä määrin eriarvoisuuden ja terveyserojen kasvuun. On vaikea ymmärtää mitä tavoitetta palvelee se, että universaalien terveyspalveluiden asiakasmaksu vaihtelee asuinkunnan mukaan. Erisuuruiset asiakasmaksujen korotukset nakertavat yhdenvertaisuutta, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas toteaa.

Kunnissa, jotka eivät tehneet ylimääräistä tasokorotusta on noin 1,3 miljoonaa asukasta. Osittaisen korotuksen tehneissä on 644 000 asukasta ja täysimääräisen korotuksen tehneissä asukkaita on 1,5 miljoonaa. Osassa kuntia päätöksenteko on vielä kesken. SOSTEn selvityksessä olevat kunnat kattavat 78 prosenttia kuntien asukasmäärästä.

Maksut este hoidon saamiselle

Kiukas sanoo järjestöihin tulevan paljon yhteydenottoja siitä, että maksut muodostavat jo nyt osalle sairastavista suoranaisia esteitä välttämättömän terveydenhoidon saamiselle.

ILMOITUS

– Nykyinen maksutaso ei vastaa lain tavoitetta maksujen kohtuullisuudesta eikä oikeudenmukaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta. Muutokset lisäävät riippuvuutta toimeentulotuesta ja vaikeuttavat työllistymistä.

Ruotsin maksukatto kolmasosa Suomesta

Paljon sairastavien ja pienituloisten tilannetta heikentävät asiakasmaksujen korotusten lisäksi matkakorvausten leikkaukset sekä reseptilääkkeiden omavastuu. Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousi vuoden 2016 alussa 56 prosenttia ja lääkkeille säädettiin 50 euron alkuomavastuu.

Julkisten terveyspalveluiden maksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto, joka vuonna 2016 on 691 euroa. Myös lääke- ja matkakustannuksilla on omat maksukattonsa, jotka ovat lääkkeille 610,37 euroa ja matkoille 300 euroa. Yhteenlaskettuna maksukatot ovat 1 601,37 euroa.

Ruotsissa samantyyppinen yhteinen maksukatto on vain 472 euroa, noin kolmanneksen suomalaisesta.

– Leikkausten tavoitteena on nimenomaan ollut kerätä rahaa valtion kassaan. Toimissa ei ole käytetty lainkaan sosiaali- ja terveyspoliittista harkintaa. On katsottu vain, että tuolla prosentilla saadaan tietty summa kasaan. Toiminta on kansanterveyden kannalta kestämätöntä, Kiukas toteaa.

Hän toivoo tulevan sote- ja aluehallintouudistuksen muuttavan maksutilannetta. Sen tavoitteena on tarjota suomalaisille tasavertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta.