Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen lyttäsi hallituksen toiminnan kehitysyhteistyössä järjenvastaisena. Eduskunta keskusteli hallituksen kehityspoliittisesta selonteosta keskiviikkona.
– Ongelmana on sanojen ja tekojen ristiriita, Sarkkinen sanoi. Hän piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen aiheesta.
– Samaan aikaan, kun hallitus sanoo tavoittelevansa kehitysyhteistyöbudjetin kasvattamista 0,7 prosenttiin bkt:sta, se leikkaa noin 40 prosenttia tehtävään suunnatuista varoista.
Veroparatiisitalous pitää kehitysmaat kyykyssä.
– On epärehellistä vaatia rajojen sulkemista sanoen, että pakolaisia pitää auttaa lähtömaissa ja samalla tehdä massiivisia kehitysyhteistyöleikkauksia.
Työtä hukkaan
Sarkkinen pitää järjenvastaisena myös sitä, että hallitus kohdistaa leikkauksia kansalaisjärjestöihin.
– Hallitus toteuttaa leikkaukset täysipainoisesti heti, mikä johtaa siihen, että osa saavutetuista tuloksista valuu hiekkaan ja jo käytettyjä rahoja menee hukkaan, hän sanoi.
Toinen hallituksen kehitysrahoitukseen liittyvä absurditeetti on Sarkkisen mielestä Finnfundin pääoman korotukset.
– Hallitus on päättänyt korottaa yritysvetoista kehitysrahoitusta tekevän Finnfundin pääomaa enemmän kuin se itse on pyytänyt, hän ihmetteli.
– Finnfund tekee tärkeää työtä ja yksityissektorin mukanaoloa tarvitaan kehitysponnisteluissa, mutta se ei voi korvata järjestöjen tekemää työtä. Erityisesti kaikkein hauraimmissa maissa sekä koulutus- ja sosiaali- ja terveyspuolella järjestöjen työn merkitys on suuri.
Sarkkinen kiitti ulkoasiainvaliokunnan esitystä, jossa osa Finnfundin pääoman korotuksista suunnattaisiin paikkaamaan järjestöjen rahoitusleikkauksia.
– Asiantuntijavaliokunnan yksimielinen mielipide ei kuitenkaan hallitukselle kelvannut.
Veroparatiisit kuriin
Sarkkinen pitää ristiriitaisena myös sitä, että tyttöjen ja naisten aseman parantaminen on Suomen kehityspolitiikan painopistealue, mutta hallitus leikkaa pois ison osan YK:n naistenjärjestö UNWomenin rahoituksesta.
– Sanojen ja tekojen ristiriita on läsnä myös siinä, että selonteko puhuu yritysvastuullisuuden merkityksestä kehityksessä mutta samaan aikaan hallitus leikkaa suomalaisyritysten vastuullisuutta tutkivan Finnwatchin rahoitusta. Ilmeisesti EK:n seurassa viihtyvä hallitus ei halua, että yritysten kannalta kiusallisia asioita tuodaan julkisuuteen,hän sanoi.
Sarkkinen pitää kehittyvien maiden kannalta tärkeänä myös sitä, että veroparatiisitaloudelle ja verovuodoille laitetaan piste. Kehitysmaista pakenee enemmän laittomia rahavirtoja kuin sinne suunnataan kehityspanoksia.
– Veroparatiisitalous pitää kehitysmaat kyykyssä, hän totesi.
Sarkkinen muistutti myös Suomen menneisyydestä.
– Vain puoli vuosisataa sitten Suomi oli itse kehitysrahoituksen vastaanottaja. Milloinkaan ei tiedä, koska meistä tulee avunantajasta avunsaaja ja silloin totisesti toivon, että maailma tuntee solidaarisuutta ja yhteisvastuuta.