Lehtikuva/Ilyas Akengin

Hajallaan asuva kansa

Kurdeja arvioidaan olevan maailmassa kaikkiaan 30–35 miljoonaa.

Suurimmat ryhmät ovat: Turkissa 13,4–18,6 miljoonaa, Iranissa 6,5–7,9 miljoonaa, Irakissa 6,2–6,5 miljoonaa ja Syyriassa 1,8–2,2 miljoonaa.

(Lähde: Wikipedia)

Hallitus kurittaa itsehallintoalueita perustavia kurdeja.

Pommitettuja taloja, tyhjiä roskan reunustamia katuja, panssarivaunuja ja sotilaita. Kuvat Diyarbakirin kaupungin historialliselta Surin alueelta tuovat mieleen Turkin sijasta Syyrian. Armeija on piirittänyt kurdien asuttamaa aluetta joulukuusta lähtien.

Turkin armeija ilmoittaa taistelevansa terrorismia vastaan, mutta sen kovat otteet eristävät alueen siviilit viikkokausiksi koteihinsa. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt vaativat Turkkia lopettamaan kollektiivisen rankaisemisen, jossa koko väestö joutuu kärsimään pienen ryhmän teoista.

Turkin kurdien tärkein poliittinen puolue HDP vakuutti kokouksessaan tammikuun lopulla, että se haluaa rauhanomaista ratkaisua väkivaltaan. Asiat tulee selvittää politiikalla, ei aseilla, vaati puolueen puheenjohtajistoon kuuluva Selahattin Demirtaş.

ILMOITUS

Syyria kiristi välejä

Keväällä 2013 poliittinen ratkaisu näytti mahdolliselta Turkin valtion ja kurdien vuosikymmeniä jatkuneessa vihanpidossa. Kurdien aseryhmä PKK ja armeija lopettivat sotimisen, ja tulitaukoa kesti melkein 2,5 vuotta. Viime kesänä aseisiin tartuttiin uudelleen.

Syyrian sota kiristi Turkin kurdien ja maata hallitsevan islamilaisen AKP-puolueen välejä. Syyrian kurdit olivat sotineet Turkin tukemia jihadisteja ja eritoten Isis-järjestöä vastaan. Turkissa kurdiryhmät joutuivat Isisiin yhdistetyn itsemurhaiskun kohteeksi kesäkuussa Diyarbakirissa ja heinäkuussa Suruçissa. He syyttivät niistä AKP:tä.

Tulitauko petti, ja väkivalta yltyi nopeasti. Turkki teki ilmaiskuja PKK:n tukikohtiin Pohjois-Irakissa. Kurdit vastasivat hyökkäämällä Turkissa turvallisuusjoukkoja vastaan.

PKK:n vangitun johtajan Abdullah Öcalanin kehittämä oppi paikallisesta itsehallinnosta alkoi kiinnostaa yhä useampia kurdeja, joiden mielestä Turkin hallitus ei toteuttanut lupauksiaan. Kurdit vaativat oikeutta käyttää ja opiskella omaa kieltään, harjoittaa uskontoaan, osallistua politiikkaan ja suojella alueensa luontoa.

Pyrkimys autonomiaan

Selkkauksen yltyessä kurdialueen kaupungit alkoivat julistautua autonomisiksi. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan vastasi lähettämällä armeijan paikalle ja julistamalla ulkonaliikkumiskieltoja, joista tuli käytännössä piiritystiloja. Satojen sotilaiden ja kurditaistelijoiden ohella noin 200 siviilin arvioidaan menehtyneen puolen vuoden väkivaltaisuuksissa.

HDP vaatii rauhanomaista ja demokraattista ratkaisua konfliktiin. ”Ellemme onnistu lopettamaan väkivaltaa, se merkitsee politiikan loppua Turkissa”, Demirtaş sanoi. Hänen mukaansa demokratian vahvistaminen olisi ainoa keino pelastaa Turkki katastrofilta.

HDP ylitti ensimmäisenä kurdipuolueena kymmenen prosentin äänikynnyksen viime kesän vaaleissa ja syksyn uusintavaaleissa. Presidentti Erdoğan on kuitenkin vaatinut, että puolueen kansanedustajat pitäisi voida asettaa syytteeseen terrorismin tukemisesta.

Sotaisaa uhoa

Rauhan edellytykset näyttävät Turkissa heikoilta. Hallitus jatkaa pormestarien ja muiden päättäjien vangitsemista autonomiseksi julistautuneissa kurdikaupungeissa. Erdoğanin mukaan tekeillä on valtion perustaminen valtion sisään ja sitä ei sallita.

Myös pääministeri Ahmet Davutoğlu on uhannut sotaisasti puhdistaa maan ”näistä tappajista”.

Turkki pitää kurdeja Syyriassa ja kotona maan yhtenäisyyden suurimpana uhkaajana, joka pitää torjua hinnalla millä hyvänsä. Turkki on evännyt Syyrian kurdeilta pääsyn kotimaansa rauhanneuvotteluihin Genevessä ja kieltäytyy istumasta pöytään myös oman maan kurdien kanssa.

Jos Turkin hallitus ei suostu ratkaisemaan kotimaan konfliktia muilla kuin sotilaallisilla keinoilla, tilanne alkaa pian muistuttaa Syyriaa.

Muulla verkossa:

Artikkelin englanninkielinen versio

Hajallaan asuva kansa

Kurdeja arvioidaan olevan maailmassa kaikkiaan 30–35 miljoonaa.

Suurimmat ryhmät ovat: Turkissa 13,4–18,6 miljoonaa, Iranissa 6,5–7,9 miljoonaa, Irakissa 6,2–6,5 miljoonaa ja Syyriassa 1,8–2,2 miljoonaa.

(Lähde: Wikipedia)