Yritykset ovat valmiita vahvistamaan oleellisesti henkilöstön edustajien asemaa paikallisen sopimisen edistämiseksi. Myös palkkojen ja palkkioiden joustoon ylöspäin yrityksen tuloksen parantuessa löytyy yrityksissä suurta valmiutta.
Tulokset ilmenevät STTK:n Taloustutkimukselta tilaamassa kyselyssä jossa selvitettiin yritysten suhtautumista paikallisen sopimisen edistämiseen.
74 prosenttia yrityksistä olisi valmiita henkilöstön edustajan aseman oleelliseen parantamiseen paikallisen sopimisen yhteydessä. Parantamisella tarkoitetaan henkilöstön edustajan tiedonsaantia ja työsuhdeturvaa sekä osallistumisoikeutta päätöksentekoon, jotta paikallinen sopiminen edistyisi.
34 prosenttia yrityksistä olisi valmiita antamaan tulkintaetuoikeuden henkilöstön edustajalle. Valmiutta siirtää tulkintaetuoikeus henkilöstön edustajalle voidaan STTK:n mukaan pitää suurena ottaen huomioon, että työnantajajärjestöt Suomessa vastustavat sitä. Tämä on myös osa Ruotsissa käytössä olevan paikallisen sopimisen mallia.
Kyselyn mukaan yritykset ovat valmiita myös maksamaan henkilöstölle enemmän palkkaa tai tulospalkkiota paikallisesti sopien, jos yrityksen tulos parantuu. 91 prosenttia vastaajista on tähän valmis, seitsemän prosenttia ei palkkoja nostaisi.
Taloustutkimuksen puhelinhaastatteluna tekemässä tutkimuksessa kohderyhmänä olivat vähintään viisi henkilöä työllistävien yritysten päättäjät, ensisijaisesti toimitusjohtajat (70%), yrittäjät ja omistajat (yhteensä 15%). Haastatteluista 300 tehtiin 5–250 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja sata yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien yritysten vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja.
Toinen sävy keskusteluun
STTK:n johtaja Katarina Murto pitää yritysten näkemyksiä henkilöstön edustajien aseman parantamisen ja henkilöstön palkitsemisen osalta erittäin myönteisinä.
– Paikallinen sopiminen on kuitenkin julkisessa keskustelussa saanut yksipuolisen leiman, kun enimmäkseen puhutaan vain työehtojen heikentämisestä ja palkkojen alentamisesta. Kyselyn tulokset todistavat, että yrityksillä on valmiutta kehittää paikallista sopimista myös palkansaajien tavoitteiden mukaan. Tämä tulee huomioida paikallista sopimista kehitettäessä, Murto painottaa.
Murto korostaa, että sopiminen voi toimia ja kehittyä vain, jos paikalliseen sopimiseen on riittävät perusteet, neuvotteluosaamista ja luottamusta on pöydän molemmin puolin ja henkilöstön edustajien jatkuva tiedonsaanti sekä riittävä ajankäyttö turvataan. Tulkintaetuoikeuden siirtäminen henkilöstön edustajille toisi lisää tasapainoa neuvotteluosapuolten välille.
STTK vaatii, että paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Siksi asia on kytkettävä osaksi yhteiskuntasopimusneuvotteluita.
– Toimialojen väliset erot ovat suuria. Liitoilla on paras tuntemus alojen tilanteista ja tarpeista. Lainsäädäntö ohi työ- ja virkaehtosopimusten murentaisi sopimusjärjestelmää. Lisäksi se johtaisi siihen, että sopiminen koetaan pakoksi ja uhaksi niilläkin aloilla ja työpaikoilla, joissa on jo nyt toimiva sopimisen kulttuuri ja mahdollisuus poiketa työ- ja virkaehtosopimusten määräyksistä paikallisesti sopien, Murto korostaa.