Lehtikuva/Martti Kainulainen

Ehdokkaita kriisikunnaksi yli sata.

Kunnat ovat onnistuneet säästämään henkilöstökuluissa. Sen ansiosta kuntien viime vuoden tulos on ”nipin napin ylijäämäinen”, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Kuntien alustava tilinpäätös näyttää viime vuodelta 0,27 miljardia plussaa. Ensi vuonna vastaavan tuloksen saaminen on vaikeaa, sillä pitkäaikaistyöttömyyden menoista iso osa lankeaa kuntien kontolle.

Viime vuonnakin kunnat maksoivat työmarkkinatuesta 160 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kuntaveron korotuksilla saatiin koottua 300 miljoonaa.

Toinen iso menoerä on oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotouttaminen.

– Tulevaisuuteen liittyy monta epävarmuustekijää, työttömyys, maahanmuutto ja aluehallintouudistus, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen totesi kuntien talous- ja rahoitusfoorumissa keskiviikkona Helsingissä.

ILMOITUS

Lisäksi osassa kunnista on meneillään rakennemuutos, kun esimerkiksi perinteinen tehdasteollisuus vähenee.

Työttömyyden hoitoon Kietäväinen esitti Hollannin mallia, jossa kunta huolehtii nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työllistämistoimista. Nopeasti työllistyvät kuuluvat yksityisten työnvälitysten hoidettaviksi, ja valtio hoitaa vain sähköiset palvelut.

Maahanmuuttajien kotouttaminen sujuisi parhaiten, jos heidät asutettaisiin kuntiin, joissa on tyhjiä asuntoja.

– Tällä vältettäisiin ruuhka jo muutoinkin asuntopulasta kärsivälle pääkaupunkiseudulle. Ainakin tämä tasaisi muuttoaaltoa, Kietäväinen perusteli.

Velkojen korkokulut iso uhka

Kriisikuntia on 11, mutta sen lisäksi 124 kunnalla vuosikate ei riitä poistoihin. Mukana vertailussa ovat 301 Manner-Suomen kuntaa.

Kuntaliittoa huolestuttaa, että kriisikuntarajalla roikkuu yli sata kuntaa. Mikäli kunta ei pysty osoittamaan hoitavansa talouttaan kelvollisesti, lainarahan saaminen tulee vastaisuudessa kalliiksi. Nyt investointilainojen korot ovat olleet kohtuulliset.

Kuntalaista kohti velkaa on keskimäärin 2 800 euroa, satasen enemmän kuin edellisvuonna. Kunnilla on rahavaroja asukasta kohti keskimäärin 740 euroa.

Velkaantumisvauhti on ollut noin miljardin vuosivauhtia, joskin viime vuonna puoli miljardia. Ensi vuonna uutta velkaa otettaneen 1,7 miljardia.

– Velkaantumistahti saatiin viime vuonna talttumaan, mutta velkaa on ehtinyt kertyä jo 17 miljardia, ja valtiolla on velkaa 100 miljardia. Kyse on yhteisestä julkisesta taloudesta, joka täytyy saada tasapainoon, toimitusjohtaja Koskinen painotti.

Hän toivoi, että työmarkkinajärjestöt löytävät yksimielisyyden yhteiskuntasopimuksesta.

– Kuntien luotonsaannin kannalta tähdellisintä on, että valtion talous on tasapainossa. Vaikka kunnan talous olisi miten hyvällä tolalla tahansa, lainaa ei saa halvemmalla kuin mitä Suomen valtio saisi, Koskinen totesi.

Yhtiöittämisestä säästöjä

Henkilöstösäästöjen ohella siedettävää tulosta selittää se, että kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen siirsi osan kuntien menoista muualle, mutta myös osan tuloista.

Lisäksi verotuotot kasvoivat aavistuksen, lähinnä yhteisö- ja kiinteistöverojen vuoksi. Tuloveroastetta joudutaan korottamaan myös ensi vuonna.

Koskinen muistutti, että kunnat ovat onnistuneet taloutensa tasapainottamisessa hyvin, kun valtionosuusleikkaukset otetaan huomioon.

Peruspalvelujen valtionosuuksia on leikattu vuosina 2012 – 2015 kaikkiaan 3,9 miljardia euroa. Tälle vuodelle leikkaus on 1,47 miljardia.