Lehtikuva/Martti Kainulainen

SAK:n kannanottojen perusteella voi tulkita, että paikallinen sopiminen saattaa nousta kovimman väännön kohteeksi vihonviimeisessä neuvotteluyrityksessä.

Puheenjohtaja Lauri Lyly ilmoitti tänään, että samassa pöydässä tulee saada ratkaisu myös paikallisen sopimisen pääperiaatteista pakkolakeja korvaavan ratkaisun lisäksi. SAK edellyttää myös, että samalla reivataan hallituksen esittämiä määräaikaisten työsuhteiden ja aikuiskoulutustuen heikennyksiä.

SAK:n hallitus istui kolmisen tuntia tänään arvioimassa yhteiskuntasopimusneuvotteluja. Varsinaiseksi kiveksi kenkään yhteiskuntaneuvotteluissa nousseekin juuri paikallinen sopiminen.

SAK ei halua siirtää paikallista sopimista työpaikoille lakisääteisesti, vaan säilyttää sen työehtosopimuksissa. Työpaikoilla voidaan nykyistenkin tes-sopimusten pohjalta sopia monista asioista.

Työnantajien tavoitteena on saada laajat valtuudet työajoista ja palkoista sopimiseksi. Etenkin Elinkeinoelämän keskusliitto on ajanut paikallisen sopimisen laajentamista ja nykyistä huomattavasti suurempaa valtaa työpaikoille.

Se on vaatinut, että laissa tulee säätää myös kriisilausekkeesta. Tämä tarkoittaisi, että kun yrityksellä menee huonosti, työntekijät tinkivät palkoistaan ja työajastaan.

ILMOITUS

Yrittäjävastuuta sälytettäisiin siten työntekijöille. Tämä taas ei sovi työntekijöille. Paikallisen sopimisen, hallituksen ja työnantajien ajamassa muodossa, pelätään johtavan palkka-aleen.

Vielä ennen joulua työministeri Jari Lindström (ps.) oli valmis jopa säätämään kriisilausekkeen. Nyt hän on valmis edistämään paikallista sopimista työehtosopimuksin.

Perussuomalaiset näyttävät ottaneet askeleita taaksepäin paikallisen sopimisen innossaan kannatuksen hiipuessa. Taannoin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho (ps.) vielä ajoi pakkolakeja kuin käärmettä pyssyyn.

Hallituksessa paikallinen sopiminen on erityisen tärkeä kokoomukselle. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) on pitänyt sitä pakkolakeja merkittävämpänä ratkaisuna. Kokoomus onkin oivaltanut, että nyt jos koskaan nykyinen hallitus on otollinen päätökselle.

Yhteiskuntasopimuksesta kokoomuksessa on erilaisia käsityksiä. Puolueen ay-siipi toivoo yhteiskuntasopimuksen syntyvän, koska pakkolait kurittaisivat sopimusta enemmän myös kokoomuslaisia palkansaajia siinä missä muitakin.

Myös sekä keskusta että perussuomalaiset ovat yrittäjähenkisiä. Niiden arvomaailmaan ay-liikkeen vaikutusmahdollisuuksien murentaminen sopii.